Tuotelähtöisyyden merkitystä sahateollisuudelle pohdittiin työryhmässä ja ongelmia ottaa huomioon sahan asiakkaan tarpeita tuotannonsuunnittelussa ja puunhankinnassa analysoitiin asiantuntijaseminaarissa. Länsi-Euroopan puutavaramarkkinoilla ollaan siirtymässä entistä suorempiin tuottaja-asiakassuhteisiin. Niissä kaikissa suuntaudutaan tuotteiden eriyttämiseen loppukäytön mukaan. Samalla perinteiset sahatavaran laatukriteerit muuttuvat yleislaaduista tuotelaaduiksi. Tarkempi kohdistaminen tuo asiakkaalle lisäarvoa ensisijaisesti varastojen ja hukan vähenemisenä. Lisäksi logistiikan tehostuminen alentaa kuluja koko ketjussa.
Menetelmä yksityiskohtaisen runkotiedon tuottamiseksi ja aineiston kuvaus
Raportissa kuvataan koepuuaineiston keruumenetelmä. Aineiston keruu on osa oksien ja runkojen kolmiulotteiseen kuvaukseen perustuvaa runkojen ja tukkien sahauksen analysointi- ja hallintamenetelmää. Siinä aineistoa voidaan käyttää uudelleen tarkastelukohteen, esimerkiksi sahatavaraluokituksen muuttuessa. Menetelmä on vaihtoehtoinen koesahauksille. Koepuuaineistojen keräysmenetelmässä määritellään metsässä mitattavat puusto- ja puutunnukset. Runkojen pinnan ja oksaisuuden mittaamiseen laitteistoja ja ohjelmistoja kehitettiin VTT:ssä hankkeen aikana edelleen. Siellä muodostettiin kustakin rungosta kolmiulotteinen malli, jossa on kuvattuna rungon pinta ja oksat.
Menetelmä yksityiskohtaisen runkotiedon tuottamiseksi ja aineiston kuvaus
Puustotiedon hankinta hakkuukoneella
Tutkimuksessa selvitettiin runkopankiksi nimetyn puustotietovaraston muodostamis- ja käyttömahdollisuuksia. Hakkuukoneen tuottamat runkokohtaiset mittaustiedot ja työmaiden tuotantotiedot muodostavat pääosan runkopankin tietoaineistoista. Tutkimus tehtiin esitutkimuksena, ja sen jatkona on aloitettu tietovaraston prototyypin kehitystyö. Tutkimuksessa keskeistä olivat runkopankin käyttösovellusten kuvaukset, tietovaraston muodostamiseksi tarvittavat määritykset, aineistokuvaukset ja aineistojen muodostamisohjelmat sekä aineistohankinnan käytännön kokeilut.
Puuston ennakkotiedon hankintamenetelmät ja käyttö
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka puustoa voidaan kuvata, jotta kuvaus täyttäisi tuotelähtöisen toiminnan asettamat vaatimukset, ja miten kuvauksissa tarvittavat perustiedot on mahdollista hankkia. Puuston kuvauksen lopputuotteena tulisi olla puujoukko, jossa ovat mukana ne arvioitavissa olevat tunnukset, joilla on merkitystä ja käyttöä tuotantoketjun eri vaiheissa.
Ajantasainen ja ammattitaidolla tehty metsäsuunnittelutieto on kelvollista perustietoa, mutta sen tietosisältö ei vastaa puuston laatua kuvaavien tunnusten puutteen vuoksi tuotelähtöisyyden vaatimuksia. Metsäsuunnittelun tavoitteet ja tiedon käyttöperiaatteet vaatisivatkin puunhankinnan näkökulmasta perusteellista uudelleenarviointia. Ennakkotietolähteenä metsäsuunnittelutieto on joka tapauksessa kehittämisen arvoista, sillä se on ainoa ennen leimikon muodostamista metsiköstä oleva, mittauksia sisältävä tietolähde, joka voisi korvata leimikon suunnittelussa tehtävän ennakkomittauksen. Tutkimuksessa todettiin metsäsuunnittelun laskennassa käytettävien puujoukon muodostamismallien olevan varsin tarkkoja.
Sahan tuotannon ohjattavuusanalyysi
Sahaustoiminta on suhdanneherkkä ala, jossa menestyminen edellyttää suhteellisten vahvuuksien löytämistä ja niiden tehokasta hyödyntämistä. Maamme kannattavimpien sahojen eräänä menestystekijänä on tietämys tuotannon suunnittelusta ja ohjauksesta.
Tässä sahan materiaalivirtojen ohjattavuutta tarkastelevassa tutkimuksessa aineistona käytettiin tutkimussahojen materiaalivalvontajärjestelmästä saatavia perusraportteja. Kahden viikon jaksoittain tulostettiin tukkitoimituksia, tukkilajittelua, sahausjaksolla sahattuja asetteita ja varastossa olleita sahatavaroita tilastoineet raportit. Apuna käytettiin myös tutkimusraportteja ja tilastoja.
Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla
Tämä korjuujälkitutkimus on osa S. Pinomäki Ky:n hanketta ”Ensiharvennuspuun taloudellisen korjuun mahdollistavan laitteen kehittäminen”. S. Pinomäki Ky:n hankkeessa on kehitetty kaksi yhdistelmäkoneversiota, joista toinen tekee karsimatonta rankaa (kara) ja toinen karsittua puutavaraa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten yhdistelmäkonetekniikkojen korjuujälki eroaa yksioteharvesteriketjun korjuujäljestä ensiharvennuksella. Tutkimuksessa selvitettiin kasvatettavan puuston ja poistuman rakennetta ja määrää. Kasvatettavasta puustosta selvitettiin vaurioiden määrä ja laatu sekä niihin vaikuttavat tekijät. Koealoilta selvitettiin myös ajouran leveys sekä raiteen syvyys. Korjuuvauriotutkimus toteutettiin samoilla koealoilla kuin korjuutekniikoista tehty tuottavuustutkimus (Lilleberg & Korteniemi 1997).
Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla
Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energialähteenä Länsi-Suomessa
Tavoitteena oli selvittää energiakäyttöön mahdollisen tyvilahoa sisältävän kuusipuun määrä, laatu ja hankintakustannukset Länsi-Suomessa. Määrätietoaineistot kerättiin sekä yritysten tietojärjestelmistä että järjestetystä seurannasta. Lahopuun laatu selvitettiin työmaamittauksilla.
Etelä- ja Länsi-Suomessa keskimäärin joka kuudes päätehakkuuikäinen kuusi on tällä hetkellä lahovikainen, itäisellä Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla paikoitellen joka kolmas. On odotettavissa, että lahovikaisen kuusen määrä tulee vielä lisääntymään lähivuosikymmenien aikana, sillä valtaosa eteläisen Suomen talousmetsien järeän kuusen tyvilahosta on kesähakkuiden seurauksena leviävän juurikäävän aiheuttamaa.
Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energialähteenä Länsi-Suomessa
Tukkijakauman ohjaus
Projektissa laadittiin hakkuukoneryhmän toimintaa jäljittelevä simulointimalli, jossa on mukana runkomuodon ennustusmalli ja hakkuukoneen jakaumanohjausmenetelmä. Sahoilta hankittiin tukkitavoitejakaumia, joiden toteuttamiskelpoisuutta testattiin leimikkoaineistolla. Nykyiset runkomuodon ennustusmenetelmät ovat riittävät tarkkoja, mikäli tukkiluokat ovat leveitä. Nykyisin hakkuukoneiden mittaustarkkuus etenkin läpimitan osalta antaa mahdollisuuden noin 20 mm levyisten tukkiluokkien käyttöön.
Selvitys hakkuukoneen tiedonsiirtostandardista
Raportissa on koottu yhteen Tuotelähtöinen puunhankinta -projektin aikana hakkuukonetiedonsiirtostandardissa havaitut ongelmakohteet ja puutteet. Ongelmat ilmenivät yleensä ohjelmistojen kehitystyön yhteydessä. Ruotsissa kehitetyn tiedonsiirtostandardin ensimmäinen suomenkielinen versio julkaistiin 1992 Metsätehon monisteena. Siitä lähtien on tehty kehittämistyötä ja yhteistyö käyttäjien ja laitevalmistajien välillä on toimivaa. Tietosisältöjä on yhtenäistetty ja saatettu määrämuotoisemmaksi. Tiedonsiirtostandardissa havaitut ongelmat ovat jaettavissa rakenteeseen ja sisältöön liittyviin. Rakenteeseen liittyvistä ongelmista osa on luonteeltaan teknisiä, kuten loppumerkkien puuttuminen, muuttujien vapaa keskinäinen järjestys tai erikoismerkkien muuttuminen toisiksi, kun tiedostoja siirretään järjestelmistä toisiin. Nämä ongelmat voidaan korjata toimintaa täsmentämällä jokseenkin helposti.
Tavaralaji- ja energia-ainespuumenetelmien kilpailukyky ensiharvennuksilla
Tässä raportissa esitetään ensiharvennuspuun vaihtoehtoisia korjuu- ja käsittelymenetelmiä sekä verrataan niiden kilpailukykyä. Vertailut tehtiin eteläsuomalaisella mäntyleimikolla ja pohjanmaalaisilla mänty- ja koivuleimikoilla, joita koskevat tiedot hankittiin tässä projektissa. Eri tuotantoketjujen ja tehdaskäsittelyjen osalta sovellettiin Bioenergia-tutkimusohjelman projekteissa tuotettuja tietoja ja tässä projektissa tehtyjen koneellisen osa- ja kokopuunakorjuun kokeilujen tuloksia sekä niitä täydentäviä, käytännön toiminnasta saatuja tietoja.
Tavaralaji- ja energia-ainespuumenetelmien kilpailukyky ensiharvennuksilla