Suomen biotalousklusterin, Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy:n Effibre-tutkimusohjelmassa selvitettiin koneellisen istutuksen tämänhetkinen työvoimantarve ja kustannuskilpailukyky metsurityöhön verrattuna. Lisäksi ohjelmassa etsittiin koneelliseen istutukseen uusia ratkaisuja ja sovelluksia, jotka mahdollistaisivat istutustyön eri vaiheiden automatisointia. Teknisinä ratkaisuina tutkittiin konenäön soveltuvuutta hyvän istutuskohdan valinnassa, ja lisäksi vertailtiin jo toteutettujen istutuskoneiden erilaisia toimintaperiaatteita sekä toteutuskelpoisia istutuskonekonsepteja. Kustannuslaskelmin vertailtiin taimipakkausvaihtoehtoja koneelliseen istutukseen.
Uudet informaatiolähteet puunhankinnan tukena
Suomen biotalousklusterin (FIBIC Oy) EffFibre -tutkimusohjelman tavoitteena on kasvattaa kotimaisen puuraaka-aineen saatavuutta ja parantaa puunhankinnan ja puuntuotannon kustannustehokkuutta sekä koko klusterin kilpailukykyä. Ohjelmassa on selvitetty uusien maaperää ja metsää kuvaavien informaatiolähteiden – erityisesti kaukokartoituksella tuotettujen paikkatietoaineistojen – käyttömahdollisuuksia puunhankinnan suunnittelun ja ohjauksen tukena.
Kokopuun paalauksen kilpailukyky
Suomi on asettanut tavoitteeksi lisätä metsähakkeen käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa 25 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaa 13,5 milj. m³ metsähaketta. Vuonna 2012 metsähaketta käytettiin 8,3 milj. m³. Metsähakkeen käytön lisäämisellä pyritään syrjäyttämään kivihiilen voimalaitoskäyttö seuraavan kahdentoista vuoden aikana.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kokopuun paalauksen korjuuketjun tuottavuutta. Pyrittiin selvittämään koko tuotantoketjun kilpailukyky suhteessa karsitun rangan hakkuuseen sekä tunnistamaan tuottavuutta rajoittavat tekijät. Työntutkimus tehtiin videoimalla hakkuutyö ja aineisto käsiteltiin Video Timer Pro – videoanalyysiohjelmistolla.
Tutkimuksessa valmistettiin yhteensä 35 kpl 2,6 m pitkiä kokopuupaaleja. Paalien keskimääräinen tuoremassa ja tilavuus olivat 502,5 kg ja 563 dm³. Paalit valmistuivat keskimäärin 3,38 minuutissa.
Metsäsektorin työvoimatarve – Savotta 2020
Raportissa tarkastellaan metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarvetta vuoteen 2020 asti. Metsäsektorin työvoimatarpeen kokonaistarkastelu on perusteltua ja tärkeää sitä kohdanneen voimakkaan muutoskehityksen takia. Ajantasainen tieto sektorin tulevasta työvoimatarpeesta tukee eri organisaatioiden toiminnan suunnittelua ja on edellytys koulutuksen suuntaamiselle ja oikealle mitoitukselle.
Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella
Laserkeilaus ja korkean resoluution digitaaliset ilmakuvat mahdollistavat puusto-, puu- ja jopa oksatason tarkastelun. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tiivistetään viimeisimpiä tutkimuksia, joissa on hyödynnetty laserkeilausta (airborne laser scanning, ALS) ja ilmakuvia puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten ennustamisessa.
Esiselvitys on jaettu neljään osioon: 1) kirjallisuuskatsaus, 2) suositus inventointiketjuksi, 3) käytännön testi ja 4) päätelmät.
Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella
Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmän toimivuus
Metsäalan elinkeinoelämää ja työntekijöitä edustavat järjestöt ovat ilmaisseet huolensa siitä, että heidän mielestään nykyinen metsäkoneenkuljettaja- ja puutavara-autonkuljettajakoulutuksen koulutusjärjestelmä ei toimi tyydyttävästi. Ongelmia nähdään sekä koulutuksen rakenteessa ja koulutuksen sisällössä että koulutuksen järjestäjien ja valtakunnallisen työvoimatarpeen välillä.
Metsäalan kuljettajakoulutuksen kehittämiseksi voidaan haluttaessa tehdä paljon. Mitä keinoja meillä on, jotta sekä hyvät oppilaat että myös opettajat saadaan alalle ja pysymään siellä? Isoina kysymyksinä on tuotu esille koulutuksen tuominen lähemmäksi ihmistä, sosiaalisilta virikkeiltä houkutteleva ympäristö ja työssäoppimisen mahdollisuudet.
Työmallit koneellisessa puunkorjuussa
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vertailla kolmea harvennustyömallia (sektorityömalli, sovellettu sektorityömalli, sivullepäin kaato -työmalli) ja kolmea päätehakkuutyömallia (sivullepäin kaato -työmalli, päätehakkuun sektorityömalli, eteenpäin kaato -työmalli) sekä hakkuukonesimulaattorilla että maastossa aidolla koneella. Työmalleja vertailtiin tuottavuuden, keskeisten työvaiheiden ja polttoaineen kulutuksen suhteen toisiinsa neljän kuljettajan työsuorituksen avulla. Työmallien kasausjälkien vaikutusta kuormatraktorin kuormantekoaikaan tarkasteltiin kuormantekoaikojen ja kuutiometrikohtaisten kuormausaikojen kautta. Kuormatraktorityön työmallia on lähestytty kuormatraktorityön suunnittelumallin perusteella sekä tekemällä hahmotelma päätöspuusta, jonka avulla sopivan ajotavan voi valita leimikolle. Työmalleista tuotiin esiin piirteitä myös työhyvinvoinnin, työssäjaksamisen sekä kestävän kehityksen kannalta kuljettajahaastattelujen pohjalta.
Sensing through foliage – Lehvästön läpäisevät mittaukset
This report is a part of Forestcluster Ltd’s EffFibre research program. The aim of the program is to increase the availability of Finnish supply for raw wood materials and to enhance the cost-efficiency and competitiveness of the Finnish forest cluster. The technological and logistical solutions to boost up wood production are studied in part of the program.
Metsätalouden työhyvinvoinnin T&K-ohjelma
Työelämän muutokset ovat olleet viime vuosina voimakkaita yhteiskunnassamme, luonnollisesti myös metsätalouden eri toiminnoissa. Muutoksesta on tullut pysyvä olotila. Muutos voi olla myönteinen itsensä kehittämisen ja uudistumisen lähde. Toisaalta on usein tunne, ettei aika riitä työtehtävistä suoriutumiseen hyvin ja ajallaan. Työn vaatimukset kasvavat ja opittavaa on paljon. Turvalliseksi koettu aikaisempi osaaminen vanhenee välillä harmittavankin nopeasti. Ja lisäksi työuralla pitäisi jaksaa aikaisempaa pidempään.
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Tämä raportti on tehty osana Metsäklusteri Oy:n EffFibre-tutkimusohjelmaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kone- ja laiteratkaisujen kustannuskilpailukyky ja työvoiman tarve metsurityöhön verrattuna. Tarkasteltavina metsänhoidon työlajeina olivat istutus, taimikon varhaisperkaus ja taimikonharvennus. Tarkastelussa olivat mukana yleisimmin käytössä olevat istutus- ja taimikonhoitolaitteet, joiden työn tuottavuudesta ja työn laadusta oli aiempaa tutkimustietoa.