Nykyisin saatavilla on runsaasti erilaisia maastoa ja tiestöä kuvaavia paikkatietoaineistoja ja kaukokartoitusmenetelmien kehittymisen myötä myös olosuhteiden seuranta on mahdollista. Tämän selvityksen tavoitteena olikin kartoittaa puunhankinnan näkökulmasta olennaiset maastoa ja tiestöä kuvaavat paikkatietoaineistot ja tiedontuotannon menetelmien nykytila. Tässä yhteydessä on syytä ottaa huomioon, että puunhankinnassa maasto- ja tiestötieto on pääosin sekä ajan että paikan suhteen muuttuvaa, ”elävää” tietoa, johon pelkillä perinteisillä muuttumattomia ominaisuuksia kuvaavilla aineistoilla (esim. maalaji, topografia) ei päästä käsiksi. Tämän vuoksi selvityksessä tarkasteltiin erityisesti kaukokartoituksen mahdollisuuksia aika-paikkatiedon tuottamiseen.
Renkaiden ilmanpaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa mitattiin rengaspaineiden alentamisen vaikutusta tärinään kahdesta hakkuukoneesta (John Deere 1270D Eco III ja ProSilva 910) ja yhdestä kuormatraktorista (John Deere 1110D Eco III). Tutkimus oli osa laajempaa Metsäteho Oy:n Olosuhteisiin mukautuva puunkorjuu -tutkimusprojektia.
Mittaustulokset osoittivat, että turvepohjaisella koealalla tärinä ei vähentynyt rengaspaineita alennettaessa, mutta kovapohjaisella ajouralla ja hiekkatiellä ajettaessa tärinä väheni. Iskutärinän voimakkuutta kuvaavat tärinän huippuarvot pienenivät rengaspaineita alennettaessa siten, että mitä suurempi tärinän huippuarvo oli, sitä suurempi vaikutus oli rengaspaineiden alentamisella.
Renkaiden ilmanpaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään
Kosteuden online-mittaus metsätähdehakkeesta
Puun kosteuden mittaukseen liittyy seikkoja, jotka ovat ongelmallisia kaikissa mittausmenetelmissä. Puun ja sen osien ainetiheys vaihtelee, lumi ja jäinen olomuoto aiheuttavat ongelmia ja hakkeen tai murskeen palakoko vaikuttaa mittaustuloksiin. Kehittyneilläkään mittausmenetelmillä ei saada aivan tarkkoja tuloksia. Toisaalta ”yksinkertaisillakin” menetelmillä, kuten tilavuuspainomittauksella, voidaan päästä vähintään yhtä hyviin tuloksiin. Käytännöllisesti katsoen kaikki kosteuden mittausmenetelmät edellyttävät materiaalilajin tunnistusta. Se tarvitaan kalibrointia varten lukuun ottamatta varsinaista kuivatus- ja punnitusmenetelmää.
Hakkuukoneen tietojärjestelmä tutkimustiedon lähteenä
Metsätehon projektissa ”Metsäkoneen tietojärjestelmää hyödyntävän aikatutkimusmenetelmän kehittäminen” on määritetty perusteita koneellisen korjuun aikatutkimusmenetelmäksi, jossa perusaineisto tuotetaan metsäkoneen tietojärjestelmällä. Kun tutkimustiedon lähteenä on hakkuukoneen tietojärjestelmä, voi työntutkija havainnoida esimerkiksi työmaan olosuhteita, työhön vaikuttavia tekijöitä sekä kuljettajan työtapoja ja -menetelmiä.
Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset
Tutkimushankkeessa selvitettiin Fixteri II -kokopuupaalaimeen perustuvan aines- ja energiapuun hankinnan kilpailukykyä. Hankkeen tavoitteet olivat
1) selvittää kokopuupaalien ominaisuudet ja niiden yhteys puustotunnuksiin,
2) rakentaa tuottavuusperusteet kokopuun paalaukseen sekä kokopuupaalien metsä- ja kaukokuljetukseen ja
3) määrittää hankintakustannukset kokopuun paalaus -tuotantoketjussa ja verrata kustannuksia muiden aines- ja energiapuun hankintaketjujen kustannuksiin sekä selvittää optimaalinen käyttöalue kokopuun paalaus -tuotantoketjulle.
Puutavaran autokuljetusten palvelusopimukset
Palvelusopimuksissa tilaaja ostaa palvelua. Tilaaja määrittelee tarjouspyynnössä palvelun palvelutaso/laatutasovaatimukset. Palvelun tuottajan tehtävänä on itse suunnitella ja toteuttaa palvelutuotanto vaatimusten mukaisena. Palvelumaksuissa on käytetty yleensä kokonaismaksuperustetta tai yhdistelmää kokonaismaksusta ja yksikköhintaisesta maksusta (hybridimalli). Maksuperusteisiin on pyritty kehittämään erilaisia rahallisia kannusteita, esimerkkinä erittäin hyvästä palvelusta maksettava bonus.
Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia käyttää palvelusopimuksia puukuljetuksissa. Palvelusopimuksen mukaisessa toiminnassa kuljetusyrittäjä palvelee useita kuljetuspalvelujen tilaajia ja vastaa kuljetusten suunnittelusta ja toteutuksesta. Kuljetusyrittäjä voi toimia itsenäisesti tai käyttää alihankkijoita.
Rengaspaineiden vaikutus puutavara-auton tärinään
Alennettujen rengaspaineiden merkitystä puutavarakuorma-autoon ja sen kuljettajaan kohdistuvaan tärinään tutkittiin 2008 ja 2009. Tärinämittaukset ja niiden analysoinnit teki Marko Oksanen Työterveyslaitokselta. Esko Rytkönen Työterveyslaitokselta osallistui tutkimuksen suunnitteluun ja raportointiin. Tutkimuksen rahoittivat Työsuojelurahasto ja Metsäteho Oy.
Tärinämittauksissa mukana olleen rengaspaineiden säätöjärjestelmällä varustetun puutavarakuorma-auton omisti Kuljetusliike JVS Niinikoski Oy ja kuljettajana oli Veikko Niinikoski. Tutkimuskohteena olleet tiet sijaitsivat Keuruulla ja Petäjävedellä.
CTI puutavara-autossa. Keuruun metsätien syksyn 2008 ja Vesilahden maantien kevään 2009 mittausten tulokset
Suomen ensimmäinen muuttuvalla rengaspainejärjestelmällä (CTI) varustettu puutavara-auto otettiin käyttöön vuonna 2008. Tässä tutkimuksessa oli alun perin tarkoitus tutkia, mitä etuja muuttuvalla rengaspainejärjestelmällä (CTI) varustetulla autolla voitaisiin saada metsätien kestävyyden kannalta roudan sulaessa keväällä suomalaisessa maastossa. Koska järjestelmän asentaminen viivästyi, niin keväinen kelirikkoaika meni ohi, ja keväälle 2008 suunnitellut kuormitukset toteutettiin syksyllä 2008.
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa, miten rengaspaineen alentaminen vaikuttaa uran muodostumiseen sekä tierakenteen taipumiin alusrakenteen yläosassa noin 20 cm:n syvyydessä. Lisäksi kolmiulotteisella (3D) maatutkalla oli tarkoitus saada selville mitä muutoksia tierakenteessa tapahtuu ja poikkileikkauksista tehdyillä 2D-maatutkamittauksilla (2,6 GHz:n antenni) oli tarkoitus saada tarkempi kuva tierakenteen muutoksista juuri samoista kohdista kuin uramittaukset tehdään.
Metsänhoidon koneellistaminen. Visio ja T&K-ohjelma.
Raportissa on kuvattu metsänhoidon koneellistamisen tavoitetila – visio 2015 ja tavoitetilan kannalta keskeiset tutkimus- ja kehitystarpeet. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas puuntuotantoketju. Tavoitteena on koneellistaa metsänhoitotöitä merkittävästi nykyistä enemmän mutta hallitusti osana kannattavaa puuntuottamista ja koneyrittämistä. Koneellistaminen ei ole itseisarvo vaan sen on tuettava kustannus- ja resurssitehokasta metsänkäsittelyketjua, edistettävä metsänhoitotöiden toteutusta ja puuntuotantoa sekä parannettava puuntuotannon kannattavuutta.
Perusteet puun ominaisuuksien mittaamiseksi neutronimenetelmällä
Projektissa tarkasteltiin neutroniaktivaatiomenetelmän (engl. NAA = Neutron Activation Analysis) käyttöä puun kosteuden määrittämiseen. Erityisesti suosittiin nopeiden neutronien tuottaman ns. herätegamma-neutroniaktivoinnin (engl. PGNAA = Prompt Gamma Neutron Activation Analysis) käyttöä. Näin nähtäisiin, onko menetelmä tulevaisuudessa käyttökelpoinen myös online-mittauksena, joko puun kasvu- tai käyttöpaikassa tai niiden läheisyydessä. Kosteuspitoisuuden määritys perustui tietoon, että hiilen määrä on puussa vakio, kun taas vedyn määrä muuttuu kosteuden funktiona. Tällöin mitattu vety/hiili-suhde kertoo puun kosteuden. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää, saadaanko alkuaineiden suhteellisia osuuksia mittaamalla selville myös puun muita ominaisuuksia.
Perusteet puun ominaisuuksien mittaamiseksi neutronimenetelmällä