Metsähakkeen logistiikka komposiittirakenteisilla siirtokonteilla
MenSe RT25 -raivauslisälaite näkemäraivauksessa
MenSe RT 25 -raivauslisälaite on hakkuulaitteen rungon alaosaan asennettava raivauslaite, jolla voidaan tehdä pieniläpimittaisen puuston raivausta varsinaisen hakkuutyön ohessa. Nuorten metsien hoitokohteilla ja ensiharvennuksilla laitteella voidaan korvata ns. näkemäraivaus, joka tavallisesti suoritetaan raivaussahoilla varsinaisen koneellisen hakkuutyön helpottamiseksi.
Koneellinen puunkorjuu – verkko-opas
Koneellinen puunkorjuu – verkko-opas -hankkeessa luotiin Metsätehon Puuhuolto-opas -sarjaan koneellisen puunkorjuun käytäntöjen opiskelusivusto. Sivusto mukailee aiemmin julkaistua Koneellinen puunkorjuu – hallitusti hyvään tulokseen -oppikirjaa. Sivustolla käydään läpi yksityiskohtaisesti kuormatraktori- sekä hakkuukonetyöhön luotuja työmalleja.
Puutavaran kaukokuljetuslogistiikan ideakilpailu
Metsäteho Oy julistaa ideakilpailun, jonka tarkoituksena on vauhdittaa logistiikan kehittämistä aines- ja energiapuutavaran kaukokuljetusketjussa sisältäen terminaalitoiminnot. Kehittämisen tavoitteena on parantaa aines- ja energiapuukuljetusten logistiikan kustannustehokkuutta ja kuljetusten kannattavuutta.
Puutavaran mittauksen visio vuonna 2020
Puutavaran mittauksen kehitystyö on jatkuva prosessi. T&K-panosten suuntaamiseksi laadittiin vuonna 2006 metsäteollisuusyhtiöiden ja muiden keskeisten puutavaran mittausta tekevien ja kehittävien organisaatioiden piirissä yhteinen puutavaran mittauksen visio ja T&K-ohjelma vuosille 2006–2010.
Tehokkuutta energiapuun kosteuden määrittämiseen
Kosteus on energiapuun tärkeimpiä laatutekijöitä. Nykyisin energiahakkeen kosteus määritetään yleensä vasta käyttöpaikassa, lämpö- tai voimalaitokseen toimituksen yhteydessä. Mahdollisuus määrittää energiapuun kosteus jo korjuun aikana toisi merkittäviä etuja paitsi laadun hallintaan, myös energiapuun määrän mittaukseen.
Työmallit koneellisessa puunkorjuussa
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vertailla kolmea harvennustyömallia (sektorityömalli, sovellettu sektorityömalli, sivullepäin kaato -työmalli) ja kolmea päätehakkuutyömallia (sivullepäin kaato -työmalli, päätehakkuun sektorityömalli, eteenpäin kaato -työmalli) sekä hakkuukonesimulaattorilla että maastossa aidolla koneella. Työmalleja vertailtiin tuottavuuden, keskeisten työvaiheiden ja polttoaineen kulutuksen suhteen toisiinsa neljän kuljettajan työsuorituksen avulla. Työmallien kasausjälkien vaikutusta kuormatraktorin kuormantekoaikaan tarkasteltiin kuormantekoaikojen ja kuutiometrikohtaisten kuormausaikojen kautta. Kuormatraktorityön työmallia on lähestytty kuormatraktorityön suunnittelumallin perusteella sekä tekemällä hahmotelma päätöspuusta, jonka avulla sopivan ajotavan voi valita leimikolle. Työmalleista tuotiin esiin piirteitä myös työhyvinvoinnin, työssäjaksamisen sekä kestävän kehityksen kannalta kuljettajahaastattelujen pohjalta.