Jenz HEM 581 DQ Hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa
Kantojen esimurskaus tulee ryminällä
Metsäteho Oy:n ja sen yhteistyökumppanien tutkimuksessa tarkasteltiin kantojen esimurskauksen ajanmenekkiä ja tuottavuutta sekä polttoaineen kulutusta, kuten myös valmistetun murskeen palakokojakaumaa. Tutkimuksessa käytetyllä seulakoolla oli merkittävä vaikutus tuottavuuteen, polttoaineen kulutukseen ja murskeen palakokoon. Hyvät kokemukset kantojen tienvarsimurskauksesta vauhdittavat metsäautoteiden varsilla tehtävän murskauksen lisääntymistä.
Joukkohakkuun hyvät käytännöt
Metsäteho Oy tuottaa yhteistyökumppaneineen koulutusmateriaalia joukkohakkuun tehostamiseksi. Samalla esitellään integroitua puunkorjuuta ja kuormainvaakamittausta. Koulutusmateriaali on kaikkien saatavilla Metsätehon internet-sivuilla.
Ensiharvennuspuu on merkittävä raaka-ainelähde metsäteollisuudelle
Metsäteho Oy:ssä laskettiin, että 2000-luvulla ensiharvennuksilta on korjattu ainespuuta metsäteollisuuden käyttöön keskimäärin runsaat 7 miljoonaa kiintokuutiometriä vuosittain. Metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun käytöstä ensiharvennuspuun osuus on ollut keskimäärin 14 prosenttia. Tehtyjen laskelmien perusteella voidaan sanoa, että ensiharvennuspuu on ollut merkittävä raaka-ainelähde metsäteollisuudelle 2000-luvulla. Jatkossakaan ensiharvennuspuun roolia metsäteollisuuden puuhuollossa ei saa väheksyä.
Aines- ja energiapuun integroidun korjuun mahdollisuudet
Aines- ja energiapuun integroidun korjuun sekä kuormainvaakamittauksen esittely. Työkoneena Ponsse.
Joukkohakkuussa vielä tehostamisen varaa
Parin, kolmen viime vuoden aikana harvennuspuun korjuussa on tehty merkittävä kehityshyppäys: Joukkohakkuuta on alettu hyödyntää ensiharvennusleimikoissa, ja merkittäviä määriä energiapuuta korjataan integroidusti kuitupuuleimikoista. Lisäksi korjattu energia- ja ainespuu mitataan kuormainvaa’alla tuoretonneissa. Nykyisin arviolta reilusti yli puolessa kuormatraktoreista on kuormainvaaka. Uusissa kuormatraktoreissa se on jo vakiovaruste.
