Metsäteho toteutti yhteistyökumppaneineen pehmeiden maiden puunkorjuututkimuksen Pälkäneellä. Tutkimuksessa selvitettiin metsäkoneiden varustamisen, erityisesti renkaiden ilmanpaineiden ja telojen käytön vaikutuksia koneiden maastokelpoisuuteen.
Kuormainvaakamittauksen käyttö laajenee
Kuluneen vuoden aikana metsäteollisuus, kuormainvaakavalmistajat sekä muut alan toimijat ovat panostaneet merkittävästi kuormainvaakamittaukseen kouluttamalla henkilöstöä, hankkimalla kalustoa sekä kehittämällä kuormainvaa´an ja ajoneuvotietokoneen välistä tiedonsiirtoa. Lähes jokainen puutavara-auto on varustettu kuormainvaa´alla ja kuormatraktoreistakin lähes joka kolmas.
Kohti puunkorjuukoneiden yhtenäistä pintapaineiden laskentaa
VTT rakensi Metsäteho Oy:n toimeksiannosta Metsäkone-laskentamallin. Laskentamalli määrittää erityyppisten pyöräalustaisten metsäkoneiden pintapaineet ja antaa myös ennusteen raiteen muodostuksesta.
Kokopuuna vai rankapuuna?
Nuoren kasvatusmetsän käsittelyyn on tarjolla useita vaihtoehtoisia korjuumenetelmiä: Korjuu voidaan tehdä ”perinteisesti” erilliskorjuuna eli leimikosta korjataan vain joko aines- tai energiapuuta tai integroituna korjuuna eli työmaalta korjataan sekä aines- että energiapuuta. Kummassakin korjuumenetelmässä energiapuu voidaan korjata joko karsimattomana kokopuuna tai karsittuna rankapuuna.
Kokopuun paalausta vielä tehostettava
Metsäteho Oy ja Metla selvittivät kokopuun paalauksen kilpailukykyä aines- ja energiapuun hankinnassa ensiharvennuksilta. Tutkimus oli osa Tekesin, Metsäteho Oy:n ja sen osakkaiden rahoittamaa hanketta, jossa kehitettiin Fixteri Oy:n konekonseptia vuosina 2007-2009.
