Kokopuun korjuu nuorista metsistä
Raporttiin 193 ”Kokopuun korjuu nuorista metsistä” liittyvä tuloskalvosarja, 49 kalvoa.
metsatehon_raportti_193
Kokopuun korjuu nuorista metsistä
Raporttiin 193 ”Kokopuun korjuu nuorista metsistä” liittyvä tuloskalvosarja, 49 kalvoa.
metsatehon_raportti_193
Tampereen teknillisen yliopiston Mittaus- ja informaatiotekniikan laitoksen osuus PUULA – Puun laadun mittaus ja lajittelu -hankkeesta keskittyi tutkimukseen, jossa hyödynnetään pystypuusta, kaadetusta rungosta tai sahatavarasta otettuja digitaalikuvia. Tutkimuksessa kehitettiin konenäkösovelluksia varten menetelmiä, joissa runko- ja katkaisupintakuvista tuotetaan puun laatutietoa digitaalista kuvankäsittelyä apuna käyttäen.
Tutkimuksessa pääpaino oli rungon katkaisupinnasta otetuissa kuvissa, joista pyrittiin selvittämään laatutietoja esimerkkeinä lustotiedot, kuoren paksuus ja laho. Rungon sivukuvia käyttäen tehtiin puulajin tunnistusta.
Tutkimus osoitti, että useimpia visuaalisella tarkastelulla havaittavia laatupiirteitä ja vikoja voidaan tunnistaa ja mitata kuvaan perustuvilla menetelmillä laboratorio-olosuhteissa. Rajoituksia asettavat kuvattavan kohteen laatu (sahajäljen sileys, kuvattavan pinnan puhtaus, valaistuksen tasaisuus jne.). Kameran etäisyys kohteesta sekä kameran kennon resoluutio määrittävät mittauksessa saatavan tarkkuuden. Karkeana esimerkkinä 3 megapikselin kennolla varustetulla järjestelmäkameralla erottelukyvyksi voidaan saada ±0,5 mm, kun kuvausetäisyys on metrin luokkaa. Tämä edellyttää melko selvää värirajaa esimerkiksi lustojen tai kuoren ja puun välillä.
Puun laadun mittaus ja lajittelu
Projektiin ”Puun laadun mittaus ja lajittelu” liittyvä tuloskalvosarja, 23 kalvoa.
Tukkien pituustarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä selvitettiin kuljettajia ja laitevalmistajia haastattelemalla sekä sahojen tukkimittaustietojen ja eräiden erillistutkimusten avulla. Tällä hetkellä tukkien pituusvaihtelu on suurta. Lisäksi järeillä tukeilla vaihtelu on suurempaa kuin pienikokoisilla tukeilla.
Tukkien pituustarkkuus riippuu sekä hakkuu- ja mittalaitteiden kunnosta, niiden säätömahdollisuuksien käytöstä että kuljettajan toimenpiteistä mittatarkkuuden ylläpitämiseksi. Hakkuulaitteissa on monipuoliset säätömahdollisuudet ja niiden täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää hyvää perehtyneisyyttä ja kokemusta. Tärkeää on, että katkaisusahausikkuna on kapea ja hakkuulaitteen säädöt – kuten syöttönopeus, jarrutus katkaisukohtaan ja karsintaterien ja syöttörullien paineet – on asetettu niin, että pysähtyminen haluttuun katkaisukohtaan onnistuu kerralla.
Tässä raportissa esitetään tuloksia mittauksen kehittämisen perustaksi tehdyistä tutkimuksista, jotka koskivat mittaustarkkuutta ja lustoista määritettävää kasvunopeutta. Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukonemittauksen tarkkuuden merkitystä hakkuussa talteen saatavien puutavaralajien määriin ja puun kasvunopeustiedon merkitystä sahatavaralaadun selittäjänä. Tutkimus on osa laajempaa Puula – Puun laadun mittaus ja lajittelu -projektia. Tarkastelu tehtiin Puula -projektin tehtävän mukaisesti digitaalikuviin perustuvaa mittaustekniikkaa ajatellen.
Kuvaan perustuva mittaus apteerauksessa ja puutavaran lajittelussa
Tutkimuksessa tarkasteltiin pieniläpimittaisen – rinnankorkeusläpimitaltaan < 10 cm:n - kokopuun korjuuta perinteisellä hakkuukone-kuormatraktori-korjuuketjulla ja energiapuukorjurilla. Tutkimuksessa laadittiin ajanmenekkimallit korjurille ja korjuuketjulle pieniläpimittaisen kokopuun korjuuseen, verrattiin kokopuun korjuukustannuksia korjurilla ja korjuuketjulla sekä pyrittiin löytämään keinoja entistä kustannustehokkaampaan kokopuun korjuuseen. Kokopuun korjuu nuorista metsistä
Rengaspaineiden alentamisella saavutettavaa pintapaineen ja muunkin tierasituksen vähentymistä puutavarakuljetuksissa on tutkittu mm. USA:ssa ja Kanadassa jo 1990-luvun alussa. Säätöjärjestelmiä on kehitetty ja otettu ensin käyttöön sotilasajoneuvoihin. 1990-luvulla niitä on alettu soveltaa siviilikäyttöön mm. Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Ruotsissa kokeiltiin kuormatraktorin rengaspaineiden säätöä 1990-luvun alussa ja parhaillaan kokeilussa on 12 rengaspaineiden säädöllä varustettua puutavara-autoa. Myös Kanadassa rengaspaineiden säätöjärjestelmien käyttötutkimukset jatkuvat Tässä raportissa esitetään rengaspaineiden säätöjärjestelmiä ja niiden käytöstä ja kokeiluista puutavarankuljetuksissa saatuja tuloksia.
Rengaspaineiden säädön merkitys puutavaran kuljetuksessa, kirjallisuuskatsaus
Metsätehon asiantuntijatyöhön perustuva tuloskalvosarja, 15 kalvoa.
Long-distance Transportation Statistics on 2005
Presentation related to Metsäteho’s key competence/”Resources and Productivity of Wood Procurement”, 20 slides.
Metsätehon asiantuntijatyöhön liittyvä tuloskalvosarja, 20 kalvoa.
