Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali
Projektiin ”Suometsien käsittelyn ja puunkorjuun uudet ratkaisut” liittyvä tuloskalvosarja, 17 kalvoa.
Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali
Projektiin ”Suometsien käsittelyn ja puunkorjuun uudet ratkaisut” liittyvä tuloskalvosarja, 17 kalvoa.
Metsäteknologian kehittäjänä tunnettu Sakari Mononen Karelian Puu ja Metalli Oy:stä on ideoinut uuden laiteratkaisun upottavien maiden puunkorjuun avuksi. Tavoitteena on pienentää metsätraktorin pintapaineita uudentyyppisellä telirakenteella.
Puun on keskeinen uusituvan energian muoto, joten mittavat uusituvan energian kasvutavoitteet merkitsevät toteutuessaan huikeaa puunkäytön kasvua. Puuta pitäisi saada Euroopassa teollisuus- ja energiakäyttöön noin puolitoistakertainen määrä nykyiseen verrattuna.
Serbiassa puun osuus energiantuotannossa on nykyisin suhteellisen pieni ja pääosa puun energiakäytöstä on perinteistä polttopuuta. Toinen merkittävä puuenergialähde on sahateollisuudesta syntyvä sivutuotepuu. Varsinaista metsähakkeen tuotantoa ja käyttöä ei Sebiassa nykyisin ole.
”Talvien lyhentyminen on omiaan voimistamaan puuhuollon kausivaihtelua ja lisäämään merkittävästi kustannuksia”, totesi tutkimuspäällikkö Jarmo Hämäläinen Metsä & Tiepäivillä Hämeenlinnassa 24.1. Ilmastonmuutoksen seurausvaikutuksia voidaan kuitenkin hillitä kehittämällä huonosti kantavien maiden puunkorjuuteknologiaa, parantamalla puutavaran kuljetusväyliä ja -menetelmiä sekä puutavaran varastointia. Useita merkittäviä kehittämishankkeita onkin jo käynnissä.

Ruotsissa on lähes kolme miljoonaa hehtaaria pieniläpimittaisen energiapuun korjuuseen soveltuvia leimikoita, joille etsitään kiivaasti kustannustehokasta korjuumenetelmää. Kiinnostus Suomessa kehitettyyn pienpuun ja kantojen korjuuteknologiaan on suuri. Erityistä kiinnostusta on herättänyt Biotukki Oy:n kehittämä pieniläpimittaisen kokopuun paalaus.
Uusi kustannusindeksi puutavaran autokuljetukseen käytettävälle täysperävaunuyhdistelmälle ottaa huomioon puukuljetuksissa käytettävän autokaluston ja käyttöolosuhteiden erityispiirteet. Indeksin tuottaa Tilastokeskus Metsäteho Oy:n ja SKAL/Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toimeksiannosta.
Kokemukset maailmalla rengas-paineiden vaikutuksesta puutavara-ajoneuvojen käyttöön ja tievaurioihin ovat olleet lupaavia. Tutkimus- ja kokemustietoa rengaspaineiden säädön käytöstä suomalaisissa puunkuljetusolosuhteissa hankitaan varustamalla Suomeen ensimmäinen puutavara-ajoneuvoyhdistelmä rengaspaineiden säätöjärjestelmällä.
Kosteuden määritykseen, varsinkaan puutavarapölkyistä, ei ole vielä pystytty kehittämään luotettavia on-line -toimisia tekniikoita. Metsätehon tilauksesta tehdyssä selvityksessä VTT:n ja Jyväskylän ja Kuopion yliopistojen asiantuntijat totesivat neutroniaktivointiin perustuvan materiaalin analysointitekniikan olevan lisätutkimuksen arvoinen. Tutkimus on nyt voitu käynnistää TEKESin, Metso Oyj:n ja Metsätehon rahoituksen turvin.
Metsätehon asiantuntijatyöhön perustuva tuloskalvosarja, 15 kalvoa.
