Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Raporttiin 179 ”Hakkuutähteen paalauksen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus ja kustannukset” liittyvä tuloskalvosarja, 20 kalvoa.
metsatehon_raportti_179
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Raporttiin 179 ”Hakkuutähteen paalauksen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus ja kustannukset” liittyvä tuloskalvosarja, 20 kalvoa.
metsatehon_raportti_179
Hakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus
Raporttiin 179 ”Hakkuutähteen paalauksen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus ja kustannukset” liittyvä tuloskalvosarja, 16 kalvoa.
metsatehon_raportti_179
Seisokit laskevat metsäkoneiden käyttöasteita ja nakertavat koneyrittämisen kannattavuutta. Lisäksi pitkät seisokkiajat aiheuttavat ongelmia työvoiman pysyvyyteen. Metsäkoneiden monikäyttöisyys on nostettu viime aikoina yhdeksi ratkaisuksi metsäkoneiden ympärivuotiseen työllistymiseen sekä ammattitaitoisen työvoiman pysyvyyden varmistamiseksi.
Tutkimuksessa metsäkoneiden monikäyttöisyydellä tarkoitettiin puun hakkuuseen tai metsäkuljetukseen suunnitellun ja rakennetun metsäkoneen käyttöä muissa töissä kuin hakkuussa tai metsäkuljetuksessa (esim. ojitus-mätästys, mätästys, laikutus, istutus, taimikonperkaus, hakkuutähteiden paalaus, kantojen nosto ja kuljetus sekä tienvarsien niitto).
Puutavara-autojen rakenne ja omamassat 2003
Raporttiin 176 ”Puutavara-autojen rakenteen vaikutus omamassaan” liittyvä tuloskalvosarja, 18 kalvoa.
metsatehon_raportti_176
Puunhankinnan suunnittelussa ja ohjauksessa tarvitaan ennakkotietoa leimikkovarantojen puustoista ja puutavaralajikertymistä. Tietoa tarvitaan etenkin puutavaran toimitusmahdollisuuksien arviointiin ja tehtaiden tuotannonsuunnitteluun, puutavaralaji- ja katkontavaihtoehtojen valintaan sekä korjuu- ja kuljetussuunnitelmien tekoon. Toiminnan suunnittelussa riittää usein aluetason ja toimitusjakson olemassa olevien varantojen tarkastelu, mutta suunnittelutarpeesta riippuen myös tulevia puunhankintamahdollisuuksia on voitava arvioida laskennallisesti. Puutavaralajikohtaisten kertymien arviointi on perusta lähes kaikelle toimituksia koskevalle suunnittelulle. Puutavaralajien ennakointia tarvitaan myös puun ostossa ja hinnoittelussa.
Tutkimuksessa kartoitettiin hakkuutähdepaalikertymiä sekä korjuuolojen vaikutusta paalikertymiin, selvitettiin hakkuutähteiden paalauksen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuutta ja tarkasteltiin korjuuolojen vaikutusta tuottavuuteen. Ajanmenekkien lisäksi mitattiin paalainten ja paaleja kuljettaneiden metsätraktoreiden polttoaineen kulutusta. Lisäksi tutkittiin paalaus-tuotantoketjun kustannuksia ja verrattiin niitä muiden käytetyimpien hakkuutähdehakkeen tuotantoketjujen kustannuksiin.
Tutkimuksessa kerättiin aika- ja seurantatutkimusaineistoa kesä- ja talvioloissa tehdystä paalauksesta ja paalien metsäkuljetuksesta. Tutkimushankkeessa kootut tutkimusaineistot olivat laajat: Aikatutkimuksissa paalattiin ja kuljetettiin lähes 2 000 paalia. Paalauksen seuranta-aineisto muodostui lähes 100 000 paalista. Paalien metsäkuljetuksen seuranta-aineisto koostui yli
30 000 paalista.
Hakkuutähteen paalauksen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus ja kustannukset
Tutkimuksessa punnittiin puutavarankuljetukseen käytettävien ajoneuvoyhdistelmien todellisia omamassoja ja siten hyötykuorman suuruutta. Tuloksia verrattiin rekisteröityihin omamassoihin.
Ajoneuvot punnittiin tuotantolaitoksilla vastaanottomittauksen yhteydessä siltavaaoilla. Ajoneuvoja punnittiin kymmenellä tehtaalla eri puolilla Suomea. Tiedot kerättiin 264 yhdistelmästä, jotka vastaavat noin kuudesosaa koko maan puutavaran kuljetuskalustosta.
Kannattavuus: Kuljetusyritykset 1999-2002
Katsaukseen 4/2004 ”Puutavaran kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1999 – 2002” liittyvä tuloskalvosarja, 18 kalvoa.
Katsaus_04_2004_Julkinen_nro_5
Kannattavuus: korjuuyritykset 1999-2002
Katsaukseen 5/2004 ”Metsäkoneyritysten kannattavuus vuosina 1999 – 2002” liittyvä tuloskalvosarja, 19 kalvoa.
Katsaus_05_2004_Julkinen_nro_6
Tutkimuksessa päivitettiin metsäalan työmarkkinaosapuolten ja yrittäjäjärjestöjen sekä Opetushallituksen toimesta vuonna 1999 laaditun työvoimapoliittisen selvityksen Savotta 2000 tiedot. Savotta 2000 selvitys ulottui vuoteen 2006. Päivityksessä selvityksen ajallista ulottuvuutta jatkettiin vuoteen 2010.
Aines- ja energiapuunkorjuun, metsähoitotöiden ja puutavaran autokuljetuksen työvoiman tarve laskettiin näiden töiden vuonna 2003 toteutuneiden ja 2005 – 2010 arvioitujen suoritteiden perusteella. Metsätoimihenkilöiden määrä perustuu vuoden 2003 toimihenkilötilastoon ja 2005 – 2010 puunhankintaorganisaatioiden arvioimaan toimihenkilömäärien kehitykseen.
