Metsätehon tilastoinnin asiantuntjatyöhön liittyvä tuloskalvosarja, 16 kalvoa.
Puun mittauksen visio 2010
Projektiin ”Puun mittauksen visio 2010” liittyvä tuloskalvosarja, 14 kalvoa.
Kaukokuljetustilasto 2004
Metsätehon asiantuntijatyöhön liittyvä tuloskalvosarja, 12 kalvoa.
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2004
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2004
Metsätehon asiantuntijatyöhön perustuva kalvosarja, 15 kalvoa.
Tuhkan ominaisuudet ja tuhkalannoituksen ympäristövaikutukset
Tuhkan ominaisuudet ja tuhkalannoituksen ympäristövaikutukset
Tutkimuskonsortioon ”Tuhkan ominaisuudet ja tuhkalannoituksen ympäristövaikutukset” liittyvä tuloskalvosarja, 25 kalvoa.
Runkopankin käyttösovellukset
Raporttiin 180 ”Runkopankin käyttösovellukset” liittyvä tuloskalvosarja, 18 kalvoa.
metsatehon_raportti_180
Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne
Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne
Raporttiin 154 ”Koneellinen metsänistutus vuonna 2003” liittyvä tuloskalvosarja, 13 kalvoa.
metsatehon_raportti_154
Vesitiekuljetuksen kehittäminen
Vesitiekuljetuksen kehittäminen
Projektiin ”Vesitiekuljetuksen kehittäminen” liittyvä kalvosarja, 21 kalvoa.
Runkopankki ja k-MSN -menetelmä
Runkopankki ja k-MSN -menetelmä
Raporttiin 182 ”Runkopankki ja k-MSN -menetelmä puustotietojen ja pölkkyjakauman ennustamisessa” liittyvä tuloskalvosarja, 23 kalvoa.
metsatehon_raportti_182
Tuhkalannoituksen vaikutus kasvillisuuden ja maaperän raskasmetalli- ja ravinnepitoisuuksiin
Evon kahden pienen ruskeavetisen järven valuma-alueille (11 – 19 % pinta-alasta) levitettiin itsekovettunutta tuhkaa keskimäärin 6 400 kg hehtaarille. Tässä raportissa käsitellään muutoksia kasvillisuuden ja maaperän ravinne- sekä raskasmetallipitoisuuksissa viiden vuoden ajalta tuhkalevityksen jälkeen. Tavoitteena oli raskasmetallien liikkuvuuden selvittäminen koko ekosysteemissä metsistä Nimettömän ja Tavilammen järviin. Raportissa esitetyt tulokset liittyvät siten läheisesti vesistövaikutuksia käsittelevään aiemmin julkaistuun raporttiin (Tulonen ym. 2003). Tuhkalannoituksen jälkeen pintamaan tai pintaturpeen pH nousi keskimäärin 1,5 yksikköä päätyen viiden vuoden jälkeen pH-tasolle 6,0-6,5. Kangasmailla keskimäärin 13 ja turvemailla 31 alkuaineen kokonaispitoisuudet (44 tutkitusta) nousivat lannoituksen jälkeen. Kalsiumin ja magnesiumin vaihtuvat pitoisuudet nousivat 4-5-kertaisiksi, kaliumin noin kaksinkertaisiksi lannoitetuilla näytealoilla.
Tuhkalannoituksen vaikutus kasvillisuuden ja maaperän raskasmetalli- ja ravinnepitoisuuksiin