Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää uudella korjuumenetelmällä ja -tekniikalla toimivan yhdistelmäkoneen ajankäytön rakenne sekä ajanmenekki ensiharvennusmänniköissä ja sekametsissä. Tutkimuksen kohteena oli karsittua puutavaraa valmistava yhdistelmäkone, jonka on kehittänyt S. Pinomäki Ky.
Kohti metsäpalveluyrittäjyyttä
Raportti on suunnattu yritystoiminnan aloittamista suunnitteleville metsureille ja metsätoimihenkilöille sekä puuhuolto-organisaatioiden metsätoimihenkilöille. Sen tavoitteena on tukea yrittäjyyden ilmapiiriä ja rohkaista siihen ryhtymistä, kun riittävät edellytykset ovat olemassa. Lähtökohtana on eri osapuolia tyydyttävä asiakaslähtöinen ja pitkäjänteinen yritystoiminta.
Raportin päätarkoitus on osoittaa huomionarvoisia näkökohtia yrittäjyydessä ja tukea asiasta kiinnostuneiden omakohtaista pohdintaa. Raportti haluaa tukea yrittäjyyttä asiatietämyksen lisäksi asenne- ja tunnetasolla. Yrittäjän tai yrittäjyyttä harkitsevan omaa tietotaitoa ja itsenäistä päätöksentekoa ei voida eikä tule ohittaa.
Ensiharvennusmänty sellutehtaan raaka-aineena
Ensiharvennuspuun korjuu on ollut pitkään keskeinen tutkimus- ja kehittämistyön kohde. Myös puuntuotannossa sovellettavia harvennusmalleja on kehitetty ottaen huomioon nykyisen korjuutekniikan vaatimukset. Ensiharvennuspuun suhteelliset hankintakustannukset ovat pienentyneet, mutta silti ensiharvennusten metsänhoidollinen hakkuutarve on noin kolminkertainen viime vuosien hakkuumäärään verrattuna. Massanvalmistuskapasiteetin kasvu lisää tämän raaka-aineen kysyntää, mutta ensiharvennuspuun käytön laajentaminen vaatinee myös sellaisten massa- ja paperituotteiden kehittämistä, joiden tuotannossa voidaan hyödyntää pienikokoisen puun erityis-ominaisuuksia. Käytännön sovelluksien toteuttaminen edellyttää lisäksi, että tuotteita sekä koko tuotanto- ja hankintajärjestelmän kaikkia vaiheita kehitetään samanaikaisesti.
Kokeisiin ja laskennallisiin tarkasteluihin perustuen tutkittiin ensiharvennusmännyn minimiläpimitan, joukkokäsittelytekniikan sekä paksuuslajittelun vaikutuksia massan ominaisuuksiin ja kokonaistuotantokustannuksiin. Samalla tuotettiin perustietoa integroitujen aines- ja energiapuun hankintamenetelmien kannattavuustarkasteluja varten.
Metsäkoneiden telin liikedynamiikasta ja pintapaineiden määrittämisestä
Metsäkoneiden ympäristöystävällisyyteen joudutaan kiinnittämään tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Tässä hankkeessa selvitettiin kahta toisiinsa liittyvää asiaa, jotka ovat metsäkoneiden aiheuttamien maaperävaurioiden kannalta olennaisia – nimittäin yleisesti metsäkoneissa käytettävän telirakenteen ominaisuuksia ja metsäkoneiden pintapaineiden laskentaa. Telin tasapainoisuudelle johdettiin kaava, jolla voidaan tarkastella telin käyttäytymistä rakenteellisten arvojen ja käyttöolosuhteiden muuttuessa. Pintapaineiden laskentaa tarkasteltiin lähtökohtana yleisesti pohjoismaisessa metsäntutkimuksessa käytetty pintapaineiden laskentakaava.
Metsäkoneiden telin liikedynamiikasta ja pintapaineiden määrittämisestä
Hake-, osapuu- ja puutavaralajimenetelmien taloudellisuus sellutehtaan puunhankinnassa
Projektin tavoitteena oli tutkia erilaisten yhdistettyjen aines- ja energiapuuntuotantomenetelmien taloudellisuutta massatehtaiden puunhankinnassa. Simulointi- ja optimointimallien avulla tarkasteltiin metsäteollisuuden näkökulmasta seuraavien menetelmien edullisuutta:
– Tavaralajimenetelmä, rumpukuorinta tehtaalla
– Osapuumenetelmä, rumpukuorinta tehtaalla
– Ketjukarsinta-kuorinta-haketusyksikköön perustuva hankinta
– Osapuumenetelmä, haketus ja hakkeen puhdistus tehtaalla
– Palstahaketus, hakkeen puhdistus tehtaalla
Hake-, osapuu- ja puutavaralajimenetelmien taloudellisuus sellutehtaan puunhankinnassa
Sidosryhmien huolenilmaisut ja ympäristövaikutusten arviointi
Ympäristöjärjestelmään kuuluu menettelytapa, jolla hoidetaan sidosryhmiltä tulevan informaation ja pyyntöjen vastaanotto, dokumentointi ja vastaaminen. Menettelytapa sisältää keskustelua sidosryhmien kanssa sekä heidän huolenilmaisujensa huomioonottamisen. Sidosryhmien yhteydenottoihin vastaaminen sisältää informaatiota yrityksen toimintaan liittyvistä ympäristövaikutuksista.
Sidosryhmien huolenilmaisut ja ympäristövaikutusten arviointi
Osallistava yhteistoimintamalli osana puuhuollon ympäristövaikutusten arviointia
Yhteiskunnan moniarvoistuessa metsien käyttöön ja hoitoon liittyvät arvot ja tavoitteet ovat lisääntyneet. Ympäristöongelmien ja -vaikutusten moniulotteisuus, laaja-alainen kohdentuminen ja voimakas arvo- ja intressisidonnaisuus aiheuttavat tarpeen myös laajemman, yhteiskunnallisen näkökulman huomioonottamiselle. Puuhuolto-organisaation sidosryhmillä voi olla hyvin erilainen käsitys ympäristön tilasta, ympäristövaikutusten merkittävyydestä, yrityksen toiminnan hyväksyttävyydestä sekä ympäristönhoitoon liittyvistä keinoista ja päämääristä.
Osallistava yhteistoimintamalli osana puuhuollon ympäristövaikutusten arviointia
Tukkeihin ja sahatavaraan tulevien halkeamien synty, rakenne ja välttäminen
Tutkimuksessa selvitettiin sahatavaraan tulevien halkeamien määrää ja aiheuttajia. Mittaukset tehtiin kahdella sahalla talvella, keväällä ja syksyllä 1996. Tukkikentällä olevista tukeista mitattiin halkeamia kolmena ajankohtana sekä sydänsahatavarasta ennen kuivausta ja kuivauksen jälkeen. Samalla määritettiin halkeamien aiheuttajat. Lisäksi tehtiin laboratoriomittakaavainen erillisselvitys kovan pakkasen vaikutuksesta kuivaushalkeamiin sekä selvitettiin solukkotasolla erilaisten halkeamien rakennetta.
Tukkeihin ja sahatavaraan tulevien halkeamien synty, rakenne ja välttäminen
Taimikon perkaus- ja harvennustyön tuottavuuden mittaaminen ja palkanmäärityksen kehittäminen
Taimikon perkaus-harvennuksen palkanmäärityksessä on käytössä erilaisia sovellutuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaiseen yksikköpalkkatasoon eri palkkaustavat ja työmittausmenetelmät ovat johtaneet verrattuna olemassaolevien palkkataulukoiden mukaan laskettuun palkkaan. Alustavissa selvityksissä yrityksissä oli saatu tuloksia, joiden mukaan palkkaliukumaa olisi tapahtunut. Tutkimuksen maastotyöt suoritettiin kesällä 1996 Enso Oy:n kolmessa hankinta-alueessa, Metsämannut Oy:n mailla sekä Etelä-Savon metsänhoitoyhdistysten liiton alueella. Tutkittuja työmaita oli yhteensä 104 yhteispinta-alaltaan 520,6 ha.
Taimikon perkaus- ja harvennustyön tuottavuuden mittaaminen ja palkanmäärityksen kehittäminen
Paikkatietotekniikka puunhankinnassa ja metsänhoidossa
Hankkeessa selvitettiin, mitkä ovat puunhankintaorganisaatioiden mahdollisuudet ja tavoitteet paikkatietotekniikan hyödyntämiseksi puunhankinnassa ja metsänhoidossa nykyisin ja lähitulevaisuudessa. Selvitys tehtiin tutustumalla organisaatioiden paikkatietoohjelmistoihin ja -aineistoihin sekä puunhankinnan ja metsänhoidon tietojärjestelmiin. Lisäksi tehtiin kysely paikkatietotekniikan käytöstä ja kehittämistavoitteista. Paikkatietoaineistojen valtakunnallinen tarjonta ja ominaisuudet selvitettiin tiedontuottajien aineistokuvausten perusteella. Paikkatietotekniikan eri toimintamallien käyttömahdollisuuksia, hyötyjä ja kustannuksia arvioitiin puunhankinnan ja metsänhoidon eskeisissä toiminnoissa.