Oppaassa esitellään lahon aiheuttamat muutokset kuitupuun puuaineessa ja selvitetään näiden vaikutukset puun rakenteeseen ja ominaisuuksiin.
Tukkien laatukriteerit ja apteerauksen arvoperusteet
Tutkimuksessa testattiin tukkiluokitusta, joka perustuu tukkien asemaan rungossa ja oksalaatuun (oksaton, terveoksainen ja kuivaoksainen). Sahatavaroiden laatu keskittyi kaikissa tukkiluokissa lähinnä B-laatuun ja jossain määrin A4-ja C-laatuihin. Tukkien laatuluokitus ei siten vastannut tarkoitusta. Mikäli halutaan tukkeja luokitella, olisi luokitusta tarkennettava kyseiselle alueelle. Tällöin tukkien pinnan perusteella tapahtuva luokitus tulisi vaikeaksi tehdä silmävaraisesti. Tämä tulos tuli myös tarkasteltaessa runkojen apteerausta oksarajoihin perustuen.
Metsänkasvatuksen tavoitteet
Metsänkasvatuksen toimintaympäristö ja toimintamallit ovat muuttuneet ja ovat edelleen muuttumassa. Puuntuottaminen on edelleen metsänkasvatuksen keskeinen tavoite, mutta sen rinnalle on noussut joukko muita tavoitteita, joilla on monia vaikutuksia käytännön toimintaan. Kehittämistarpeiden hahmottamiseksi näitä metsänkasvatuksen muutoksia ja tavoitteita katsottiin aiheelliseksi tarkastella kokonaisuutena.
Toimintaympäristön ja toimintamallien muutoksia voidaan ryhmitellä vaatimuksiin metsien käytön uudelleen määritetystä kestävyydestä ja puuntuottamisen kiinteämmästä yhteydestä metsäteollisuuden jalostusketjuun. Lisäksi niitä aiheuttavat yhteiskunnan rakennemuutos, tekninen kehitys sekä itse metsäympäristön muutokset.
Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa -hankkeen väliraportit (MONTA-hanke)
Monimuotoisuus talousmetsien uudistamisessa -konsortiohankkeessa otettiin selvitettäviksi erilaisten päätehakkuu- ja uudistamisvaihtoehtojen biologiset sekä teknistaloudelliset vaikutukset. Lähtökohtana ovat päätehakkuuikäisen metsän käsittelyvaihtoehtojen ominaispiirteitä ilmentävät maastokokeet.
Tutkimus tarkastelee kokeelliselta pohjalta lähtien sitä, miten toimivia ja kustannustehokkaita metsänkäsittelyn muunnelmat metsien monimuotoisuuden ylläpitämisen välineenä ovat. Käsittelyt ovat koejärjestelysyistä kaavamaisia. Kustannussyistä kokeet rajoittuvat tuoreen kankaan kuusikoihin. Nämä ovat tärkeä teollisuuden raaka-ainelähde, niiden eliölajisto on monimuotoinen, ja niiden metsänuudistamisessa etenkin luontaisin menetelmin on ongelmia.
Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa -hankkeen väliraportit (MONTA-hanke)
Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen yhdistäminen
Tavoitteena oli selvittää taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhdistämisen teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä sekä vaikutuksia puuntuotantoon. Tutkimuskohteet olivat ensiharvennusvaihetta lähestyviä mänty- ja koivumetsiköitä, joissa taimikon harvennus oli tekemättä. Lähtöpuuston tiheys oli noin 6 500 kpl/ha.
Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen
Korjuun koneellistuminen on vaikuttanut voimakkaasti manuaalisiin metsätöihin ja välillisesti myös toimihenkilötehtäviin. Muutoksen pitäisi ainakin periaatteessa aiheuttaa kysyntää metsäpalveluille, joita voidaan suorittaa samalla paikkakunnalla eri toimeksiantajille joko erillisenä tai koneurakointiin liittyvänä.
Perinteisen metsurityön ja metsäkoneyrittämisen välimaastoon sijoittuvien metsäpalveluyrittäjien palveluja käytetään nykyisellään eniten metsänhoitoyhdistyksissä. Muualla palvelujen käyttö ei ole edennyt vielä samassa määrin.
Tämän tutkimuksen yhteydessä tehdyn kyselyn vastaajat listasivat kaikkiaan 248 metsäpalvelu- tai metsuriyrittäjää, joiden palveluja on ainakin jossakin määrin käytetty. Kyselyn tulokset julkaistaan omassa raportissaan, jonka liitteenä on luettelo osoite- ja toimialatietoineen edellä mainituista yrittäjistä.
Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen – Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta
Metsäteho Oy:n osakkaille suunnatun kyselytutkimuksen avulla selvitettiin metsäpalveluyritysten toiminnan laajuutta vuonna 1997 ja arviota vuoden 2005 tilanteesta. Lisäksi kerättiin metsäpalveluyrittäjien työstä saatuja kokemuksia. Tässä tutkimuksessa metsäpalveluyrittäjällä tarkoitetaan pääosin manuaalisia metsätyöpalveluja tarjoavia yrittäjiä. Kyselytutkimus on osa Metsätehon laajempaa Metsäpalveluyrittämisen edellytysten parantaminen -projektia.
Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen – Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta
Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä
Selvityksessä arvioitiin sitä, missä määrin Bioenergia-tutkimusohjelman tavoitteet on saavutettu taimikoista ja ensiharvennusmetsistä tapahtuvassa puupolttoaineiden tuotannossa. Selvitykseen on koottu yhteenveto ohjelmassa saavutetuista tuloksista ja verrattu niitä Bioenergiaohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin.
Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä
Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992 – 1996
SkogForsk ja Metsäteho Oy ovat selvittäneet Ruotsin ja Suomen puuhuollon kustannuksia vuosilta 1992 – 1996. Metsäteho on vastannut Suomen osalta tietojen keruusta ja osallistunut laskentamallin määrittelyyn. Hankkeen vetäjänä on toiminut fil. maist. Assar Johansson SkogForskista. SkogForskin tavoitteena on ollut kehittää Ruotsin omien puukustannustietojen keruuta ja menetelmää kansainvälisten vertailujen laatimista varten. Suomen aineiston kokoamisessa on tukeuduttu olemassaoleviin Metsätehon ja Metlan tilastojen sekä Metsäteollisuus ry:n ja Tilastokeskuksen palkkatilastojen tietoihin.
Tuhkahankkeen väliraportit vuodelta 1997
Tuhkahankkeen tarkoituksena on kehittää tuhkan käsittely- ja levitysketjua sekä selvittää ympäristövaikutuksia, jotta voidaan perustella tuhkan metsänparannusaineena käytön hyödyt, kustannukset ja haitattomuus. Hankkeen osaprojekteja ovat tuhkan itsekovetus, levitys, analysointi, ympäristövaikutukset, hyöty- ja kustannustarkastelu sekä tiedottaminen ja markkinointi ja kansainvälinen yhteistyö. Ympäristövaikutustutkimuksissa osaprojekteja ovat vesistövaikutukset, huuhtoutumisselvitykset, metsävaikutukset, vaikutukset mykorritsoihin, mikrobistomuutokset ja kaasupäästöt.
Hankkeen väliraporteissa kerrotaan vuoden 1997 aikana aloitetuista tutkimuksista ja saaduista tuloksista. Tämä raportti sisältää kustakin projektista väliraportin.