Nuoren kasvatusmetsän käsittelyyn on tarjolla useita vaihtoehtoisia korjuumenetelmiä: Korjuu voidaan tehdä ”perinteisesti” erilliskorjuuna eli leimikosta korjataan vain joko aines- tai energiapuuta tai integroituna korjuuna eli työmaalta korjataan sekä aines- että energiapuuta. Kummassakin korjuumenetelmässä energiapuu voidaan korjata joko karsimattomana kokopuuna tai karsittuna rankapuuna.
Kokopuun paalausta vielä tehostettava
Metsäteho Oy ja Metla selvittivät kokopuun paalauksen kilpailukykyä aines- ja energiapuun hankinnassa ensiharvennuksilta. Tutkimus oli osa Tekesin, Metsäteho Oy:n ja sen osakkaiden rahoittamaa hanketta, jossa kehitettiin Fixteri Oy:n konekonseptia vuosina 2007-2009.
RFID tehokkaan puuhuoltoprosessin ytimeen
Puuhuoltoketjun eri vaiheissa kertyy raaka-aineesta runsaasti tietoa, josta merkittävä osa hukataan ennen jalostusvaihetta. Suomessa kehitetty, langattomiin etätunnisteisiin (RFID) ja uusiin tiedonsiirtostandardeihin pohjautuva järjestelmä voi tarjota ratkaisun tähän ongelmaan. Pölkkyyn hakkuuvaiheessa kiinnitettävä tunniste (=”tagi”) sisältää yksilöllisen koodin, jonka avulla kaikki hakkuukoneen rekisteröimät ja muut eri tietojärjestelmiin tallentuneet leimikko-, runko- ja pölkkytasoiset tiedot voidaan tarvittaessa yhdistää jalostettavaan pölkkyyn ja lopputuotteeseenkin. Seurantamahdollisuuden myötä raaka-aineen käytön tehokkuus ja jalostusaste nousevat. Näin saavutetut hyödyt on arvioitu merkittäviksi
Työn muutoksen ymmärtäminen on mahdollista
Teknologiakehitys on tuottanut yhä nopeutuvia ja edelleen jatkuvia uudistuksia myös metsäalalle. Muutoksen ymmärtäminen ja riittävät välineet muutoksen hallintaan ovat nykyisin hyvän työviihtyvyyden, työn sujuvuuden ja mielekkään henkilökohtaisen työuran edellytyksiä. Puunhankinnan kehittyvät teknologiat ja rationalisointi ovat vaikuttaneet merkittävästi alan työtehtäviin ja toimintaprosesseihin ja edelleen alan tuottavuuteen, kustannuksiin ja työllisyyteen. Viimeisin informaatioteknologioihin liittyvä kehitys on tuonut kaikkien toimijoiden työhön keskeisesti mukaan tiedon tuottamisen, käyttämisen ja hallinnan.
Ideakilpailu metsänhoidon koneellistamisesta
Metsäteho Oy julistaa ideakilpailun, jonka tarkoituksena on vauhdittaa metsänhoidon koneellistamista. Kilpailussa haetaan ideoita, jotka ovat uusia ja joilla on teknis-taloudellista hyödyntämispotentiaalia. Palkintosumma on 15 000 euroa.
Metsäteho yhteistyökumppaneineen laajasti esillä Bioenergy 2009 -konferenssissa
Finbio, Suomen Bioenergiayhdistys r.y. järjestää kansainvälisen BIOENERGY-konferenssin Jyväskylän Paviljongissa joka toinen vuosi syyskuun alussa. Konferenssi kerää yhteen bioenergia-alan toimijat eri puolilta maailmaa. BIOENERGY 2009 Conference – Sustainable Bioenergy Business -tilaisuus keräsi tänä vuonna lähes 400 konferenssivierasta, joista yli puolet oli ulkomailta.
Kantavuusluokituksella lisää puuta turvemailta kesällä
Turvemaaleimikoiden kantavuutta ja puunkorjuukaluston suokelpoisuutta yhdistävän luokituksen avulla saadaan tietoa, missä talvileimikoissa puuta voidaan korjata sulan maan aikana ja millä kalustolla. Toimiva kalusto- ja korjuukohdeluokitus tuo lisää turvemaasavotoita kesäkorjuun piiriin ja tehostaa konekaluston ympärivuotista käyttöä.
Vauhtia metsänhoidon koneellistamiseen
Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannus-tehokas puuntuotantoketju. Tavoitteena on koneellistaa metsän-hoitotöitä merkittävästi nykyistä enemmän mutta hallitusti osana kannattavaa puuntuottamista ja koneyrittämistä. Tutkimuksen painopisteen on tarpeen olla uusien konekonseptien hakemisessa ja sitä tukevassa, kehityshyppäyksiin tähtäävässä työssä. Sen rinnalla on tuettava voimakkaasti nykyisten koneratkaisujen edelleen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Elmia Wood 2009 tutkimuksen silmin
Maailman suurimmat metsäalan messut, Elmia Wood 2009, järjestettiin kesäkuussa Jönköpingissä, Ruotsissa. Nämä kerran neljässä vuodessa järjestettävät perinteiset messut ovat puunhankinnan kehittymisen määrävälinen näytön paikka, ja valmistautuminen niihin T&K-työn ”olympiadi”.
Ennätysmetsähakkeet hakattiin tienvarsivarastoissa, terminaaleissa ja käyttöpaikoilla
Metsähakkeen käyttö on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla Suomessa. Vuonna 2008 metsähakkeen kokonaiskäyttö kohosi ennätyslukemiin ollen 4,6 milj. m3, eli noin 9,2 terawattituntia, joka oli runsaat 2 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Metsäteho Oy kartoitti vuonna 2008 käytetyt metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa.