FIBIC-biotalousklusterin EffFibre-tutkimusohjelman (Value through Intensive and Efficient Fibre supply, 2010 – 2013) metsäoperaatioita koskevassa tutkimusosiossa tähdättiin puunkorjuun ja koneellisen metsänhoidon tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Sen osatutkimuksissa kehitettiin uuden teknologian mahdollistamia apuvälineitä koneen kuljettajan tueksi, testattiin erilaisia puusto- ja olosuhdeaineistoja sekä kokeiltiin vaihtoehtoisia koneteknisiä ratkaisuja.
Hakkuukoneeseen asennettuun laserkeilaimeen perustuva puukarttajärjestelmä osoittautui lupaavaksi apuvälineeksi. Sillä voidaan automaattisesti mitata puustotunnuksia kuljettajan tueksi esimerkiksi harvennusvoimakkuuden seurantaa ja poistettavien puiden valintaa varten. Se avaa uusia mahdollisuuksia myös kuvion puustotunnusten päivitykseen ja mm. referenssitiedon tuottamiseen kaukokartoitusta varten.
Julkisilla maasto-olosuhteita kuvaavilla paikkatietoaineistoilla voidaan parantaa korjuuajankohdan ja -kaluston valintaa sekä tukea töiden toteutusta. Esimerkiksi maastomuotojen perusteella laskettu kosteusindeksi antaa lisäinformaatiota maaston kantavuuden ja sen pienialaisen vaihtelun ennakointiin. Puuston kaukokartoitusmenetelmiä edelleen kehittämällä ja eri menetelmiä yhdistämällä voidaan mitata nykyistä tarkempia puustotietoja – kuten puiden järeysjakaumia ja laatutunnuksia – puukauppaa ja puunkorjuun toteutusta varten.
Älykkäät, eri informaatiolähteitä yhdistävät kuljettajan opastusjärjestelmät ovat nopeasti hyödynnettävä keino parantaa puunkorjuun tuottavuutta. Esimerkiksi uusi, entistä tarkempi maaston korkeusmalli voidaan esittää havainnollisessa muodossa hakkuukoneen kuljettajalle helpottamaan ajourien suunnittelua. Hakkuukoneen rekisteröimistä koneen liikkuvuutta ja kulkuvastusta kuvaavista tiedoista pystytään muodostamaan kulkukelpoisuuskartta metsäkuljetusta varten. Ajomatkaa minimoivalla reittioptimoinnilla voidaan puolestaan parantaa merkittävästi metsäkuljetuksen tuottavuutta ja energiatehokkuutta.
Tutkimustulokset parantavat istutuksen ja taimikonhoidon koneellistaminen edellytyksiä. Koneellinen kitkentä osoittautui kustannustehokkaaksi ja työvoimaa säästäväksi taimikon varhaisperkauksen menetelmäksi. Varttuneen taimikon koneellinen harvennus on – ajourista huolimatta – sekä puuntuotannollisesti että hakkuutulojen kannalta tarkoituksenmukaista. Taimikoiden harvennuksessa kannattaa kustannuskilpailukyvyn tavoittelussa hyödyntää myös puunkorjuusta poikkeavia alustakoneratkaisuja. Kehittynyt automaatio- ja aistintekniikka parantaa nykyistä tehokkaampien istutuskoneiden rakentamismahdollisuuksia.
Tutkimuksiin osallistuivat Metsätehon lisäksi Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Metsäntutkimuslaitos sekä Ponsse, Argone ja Creanex.
Tutkimuskokonaisuuden päätulokset on julkaistu seuraavissa koosteraporteissa ja tuloskalvosarjoissa:
Hämäläinen, J., Strandström, M., Saarinen, V-M., Hynynen, J., Saksa, T. & Hyyti, H. 2013. Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen. Metsätehon raportti 228 ja tuloskalvosarja 12/2013.
Melkas, T., Miettinen, M., Hämäläinen, J. & Einola, K. 2014. Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Metsätehon raportti 230 ja tuloskalvosarja 1/2014.
Räsänen, T., Hämäläinen, J., Lamminen, S., Lindeman, H., Salmi, M. & Väätäinen, K. 2013. Uudet informaatiolähteet puunhankinnan tukena. Metsätehon raportti 226 ja tuloskalvosarja 9/2013.
Saarinen, V-M., Hyyti, H., Laine, T. & Strandström, M. 2013. Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Metsätehon raportti 227 ja tuloskalvosarja 10/2013.
Vauhkonen, J., Kankare, V., Tanhuanpää, T., Holopainen, M. & Vastaranta, M. 2013. Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella. Metsätehon raportti 223.
Väätäinen, Kari, Lamminen, Sami, Ala-Ilomäki, Jari, Sirén, Matti & Asikainen, Antti. 2013. Kuljettajaa opastavat järjestelmät koneellisessa puunkorjuussa – kooste hankkeen avaintuloksista. Metlan työraportteja 279.
Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy
puh. 040 582 1610
jarmo.hamalainen(at)metsateho.fi