Toteutettu työelämän kehittämishanke tukee metsäalan yrittäjyyttä sekä metsäkoneen- ja puutavara-autonkuljettajien työn kehittämistä ja houkuttelevuutta. Hanke etsi osaltaan vastausta kysymykseen, miten metsäsektori säilyy kilpailukykyisenä työnantajana, ts. miten yrittäjyyden toimintaedellytykset varmistetaan sekä toimihenkilöiden ja kuljettajien työtä, työn mielekkyyttä ja työolosuhteita voidaan kehittää. Vastausta haettiin koko puuhuoltoprosessin tarkastelusta: prosessin tulee olla sujuva ja sen haasteet ja kehitysmahdollisuudet tulee tunnistaa paikallisine erityispiirteineen. Sujuva työ edistää myös tekijöidensä työhyvinvointia. Pääpaino oli paikallisesti hyvien käytäntöjen tunnistamisessa.
Aikaisempi välittömiin kontakteihin perustunut hierarkkinen toimintamalli on muuttunut teknologian tukemaan verkostomaiseen yhteistyöhön. Uudet välineet (etenkin tietotekniikka) ovat muuttaneet siis koko toiminnan organisoinnin tapaa. Johtaminen on siirtynyt metsästä eri toimijoiden jakamaan informaatioverkkoon. Hyviä esimerkkejä uusista toimintatavoista löytyy jo paljon, mutta laajemmin toimintamallien muutos on puuhuoltoalalla vielä kesken. Toiminnan rajapintojen hallintaan ja eri toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen on kiinnitettävä uudenlaista huomiota.
Tiedon merkitys puuhuollon kokonaisprosessissa on keskeinen. Toimiminen osana informaatioverkkoa, tiedon tuottajana ja sen käyttäjänä, on tärkeää jokaisen puuhuoltoon osallistuvan työssä tai tehtävissä.
Työntekijöillä tulee olla ajantasainen ymmärrys omasta työstään, roolistaan ja avaintehtävistään. Riittämättömyyden tunne syntyy monesti siitä, että tekijä asettaa itselleen tavoitteet aikaisemman toimintamallin mukaan vaikka työ on jo sisällöllisesti muuttunut. Esimerkiksi korjuuesimiehen ei tarvitse ehtiä enää viikoittain leimikolle, tai laajavastuisen yrittäjän hakkuukoneen ohjaamoon varsinaiseen hakkuutyöhön. Puunhankinnan kaikkien toimijoiden tehtävät ovat muuttuneet ja laajentuneet. Vastuut ja suunnittelutehtävät ovat siirtyneet hierarkiassa alaspäin. Työn itsenäisyys on lisääntynyt kaikilla tasoilla.
Muutos on tärkeä ymmärtää yhteiseksi kehittämisen mahdollisuudeksi. Puunhankinnassa eri työtehtävien laajentuminen ja itsenäisyyden lisääntyminen ovat työhyvinvoinnin uusi perusta.
Muutospajaan perustuvan kehittämishankkeen toteuttivat Metsämiesten säätiön myöntämällä apurahalla Työterveyslaitoksen Työn kehittäminen -tiimi ja Metsäteho. Muutospaja on työhyvinvointia painottava sovellus Muutoslaboratoriosta®, joka perustuu kehittävän työntutkimuksen lähestymistapaan ja välineisiin. Hanke on osa Metsätehon projektia ”Puuhuollon henkilöresurssien toimintaedellytysten kehittäminen”. Projektin ohjausryhmässä ovat mukana Metsätehon osakkaiden lisäksi
- Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera
- Koneyrittäjien liitto r.y
- Metsäalan kuljetusyrittäjät ry
- Puu- ja erityisalojen liitto
- Sosiaali- ja terveysministeriö/Työsuojeluosasto.
Muutospajassa tarkasteltiin Metsäliiton Tampereen piirin alueyrittäjyyden kehittymistä ja selvitettiin paikallisen puuhuoltoprosessin lähitulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia. Kehittämistyöhön osallistui syksyllä 2008 noin 20 henkilöä, jotka olivat metsätoimihenkilöitä, korjuu- ja kuljetusyrittäjiä sekä metsäkoneen- ja puutavara-autonkuljettajia.
Oheismateriaali:
Katsaus 42 Työn muutoksen hallinta puuhuoltoprosessissa
Tiedote 21 2009 Seminaarijulkaisu ote
Tiedote 21 2009 Muutospaja esite
Lisätietoja:
erikoistutkija, Arto Kariniemi, Metsäteho Oy
Puh. 040 5307158
arto.kariniemi(at)metsateho.fi
tutkimusinsinööri, Arja Ala-Laurinaho, Työterveyslaitos
Puh. 040 562 0906
arja.ala-laurinaho(at)ttl.fi