Hakkuukoneiden mittalaitteet avustavat nykyisin hakkuukoneen kuljettajaa apteerauksessa laatimalla pölkytysehdotuksen rungosta. Pölkytysehdotuksen laatiminen perustuu useimmiten arvoapteeraukseen. Siinä pyritään maksimoimaan rungosta saatavien puutavarakappaleiden arvoa, joka on määritelty arvomatriisina. Osittain on käytössä myös jakauma-apteeraus, jossa automatiikka ottaa arvomatriisin lisäksi huomioon tuotantolaitosten puutavaralaji- ja dimensiokohtaiset puutarpeet.
Tutkimustiedon soveltaminen ympäristöjärjestelmissä
Teemahaastattelulla selvitettiin eräiden Metsätehon osakkaiden metsänhoito-organisaatioissa käytössä oleva ympäristönäkökohtien tunnistamisen ja niihin liittyvien ympäristövaikutusten arvioinnin menettelytapa. Samalla selvitettiin menettelytapaa koskevia kehittämistarpeita erityisesti tutkimustiedon hyödyntämisen näkökulmasta.
Haastattelut kohdennettiin puuntuottamisesta vastaavien organisaatioiden ympäristö- tai metsänhoitopäälliköihin. Ne toteutettiin 3.3. – 22.4.1999 välisenä aikana.
Ympäristöjärjestelmiin liittyvä ympäristövaikutusten arviointi pohjautuu tarkastelukehikkoon, jonka avulla asiat saadaan ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Arviointi on nykyisellään ympäristöasiantuntijoiden väline, joka ei toimi jokamiehen työkaluna.
Raivaussahatyön tuottavuus ja palkanmääritys
Tutkimuksessa selvitettiin raivaussahatyön työmittauksen tarkkuutta ja tarkasteltiin toimintamalleja, jotka soveltuisivat työn tuottavuuden ja laadun seurantaan.
Tutkimusaineisto koottiin kesäkauden 1997 työmaista. Sekä toteutuneen taksan perusteet että tutkimustarkoituksessa toteutetun systemaattisen koealamittauksen tiedot kerättiin. Osassa aineistoa metsurit kirjasivat myös toteutuneen ajanmenekin.
Metsurin kirjaama ajanmenekki oli keskimäärin lähes puolitoistakertainen verrattuna koealamittausten ja metsäalan työehtosopijapuolien toimittaman metsäalan palkkauksen koulutusaineiston mukaiseen raivaussahatyön ajanmenekkiin. Palkkaustavalla ja työmittausmenetelmällä ei ollut selvää yhteyttä ajanmenekkipoikkeamaan.
Puutavaran korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1994-1997
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puutavaran korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuutta koko maan tasolla, lääneittäin ja kokoluokittain vuosina 1994-97. Tutkimuksen aineisto kattaa valtaosan korjuun ja autokuljetuksen yrityksistä.
Aineiston kokoamisesta ja tulosten laskennasta vastasi Tilastokeskus ja menetelmät perustuivat Yritystutkimusneuvottelukunnan suosituksiin. Tiedot kerättiin elinkeinoverotusrekisteristä, Tilastokeskuksen yritysrekisteristä sekä ajoneuvorekisteristä.
Tutkimuksen päätulokset perustuvat palkkaoikaistusta aineistosta laskettuihin tuloksiin. Liikevaihdoltaan yli miljoonan markan henkilöyhtiöille tehtiin 150 000 markan palkkaoikaisu ja sitä pienemmissä oikaisueränä käytettiin 15 % liikevaihdosta.
Puutavaran korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1994-1997
Leimikon pinta-alan määrityksen tarkkuus
Leimikon pinta-alaa käytetään kertoimena muunnettaessa arvioidut tai mitatut pinta-alayksikkökohtaiset puustotunnukset koskemaan todellisia hakkuukohteita – leimikoita, lohkoja tai palstoja. Pinta-alan tarkkuus vaikuttaa siten puuston ennakkotiedon luotettavuuteen. Pinta-ala määritetään yleisimmin metsäsuunnittelukuvion mukaan. Hakkuukuvio poikkeaa kuitenkin usein suunnittelukuviosta, ja näin pinta-alan määrittäminen vaikeutuu. Paikkatietopohjaisesti suunniteltujen leimikoiden osuus lisääntyy uusien puunhankinnan suunnittelujärjestelmien käyttöönoton myötä. Leimikon työmaakartan tuottamiseen on tullut uusia ratkaisuja, joissa pinta-alan laskenta on automaattinen toiminto.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka paljon suunnitellun leimikon pinta-ala eroaa käytännössä hakkuun jälkeen toteutuneesta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään eroja eri pinta-alan määritysmenetelmien, suunnittelijoiden ja yhtiöiden välillä.
Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa
Tutkimuksessa tarkasteltiin metsänuudistamisen suoritusmittariston rakentamisperiaatteita sekä jäsennettiin uudistamistöiden laatutavoitteita ja -mittareita. Tarkastelun piiriin kuuluivat maanmuokkaus-, viljely- ja taimikonhoitotyöt.
Maanmuokkauksen työnjäljen mittaukseen kehitettiin menetelmä ja kokeiltiin sitä osakasyrityksissä. Menetelmä perustuu paljastettujen viljelykohtien määrän ja niiden ominaisuuksien mittaamiseen. Lisäksi arvioidaan, kuinka hyvin ympäristönäkökohdat on otettu huomioon muokkaustyössä.
Paikannetun puustotiedon hankinta sekä leimikon rajojen kartoitus hakkuukoneen GPS-paikannuksen avulla
Karttaohjelmistojen ja GPS-paikannuksen käyttö hakkuukoneissa kuljettajan apuvälineenä on yleistynyt voimakkaasti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää voitaisiinko olemassa olevia laitteistoja käyttää hakkuutyön helpottamisen lisäksi paikkatiedon keräämiseen hakkuun yhteydessä. Tutkimuksessa selvitettiin GPS-paikannuksen tarkkuutta, sekä kokeiltiin hakkuupoistuman paikantamista ja leimikon rajojen kartoitusta avohakkuilla. Tutkimuksessa ei kehitetty valmiita teknisiä sovelluksia, vaan testattiin tiedonkeruun perusteita koejärjestelyjen avulla.
Tutkimuksessa selvitettiin sekä useamman GPS-havainnon keskiarvona lasketun hakkuukoneen työpistesijainnin paikantamistarkkuutta että yksittäisen paikannushavainnon tarkkuutta. Hakkuukoneen GPS:llä paikannettujen työpisteiden ja todellisen sijainnin etäisyyden keskiarvo oli 3,0 metriä koko aineistossa. Työpisteistä 95 % sijaitsi alle 6,4 metrin päässä todellisesta. Yksittäisen paikannushavainnon etäisyys todellisesta sijainnista oli keskimäärin 4,9 metriä. Yksittäisistä paikannushavainnoista 95 % oli alle 12,9 metrin päässä todellisesta sijainnista.
Hakkuukoneen katkontatarkkuuden parantaminen
Työllä on pyritty selvittämään hakkuukoneen tekemän tukkien pituuskatkonnan tarkkuuden ongelmia sekä löytämään hyödynnettävissä oleva menetelmä tai menetelmiä asiantilan parantamiseen.
Hankkeen toteutuksessa sen johtoryhmä on ollut poikkeuksellisen merkittävässä asemassa. Kokouksissa on käsitelty hankittuja taustatietoja ja pohdittu sovellusmahdollisuuksia. Myös hakkuukonevalmistajat ovat osallistuneet hankkeen tavoitteiden eteenpäinviemiseen.
Hankkeen tehdyt selvitykset pituustarkkuudesta osoittivat, että pituustarkkuudessa on paljon parannettavaa. Konekohtaiset vaihtelut olivat kerätyssä aineistossa varsin suuret.
Varastolaho, esiintyminen ja vaikutukset
Varastolaho aiheutuu varastoitavassa puutavarassa tapahtuvista muutoksista. Muutokset käynnistyvät lämpimänä aikana hyvin nopeasti. Varastolahon aiheuttamat muutokset puutavarassa ovat peruuntumattomia vaikuttaen koko myöhempään jalostusprosessiin. Varastolaho pilaa ensin kuitupuun pintakerrosta, jossa raaka-aineen arvokkaimmat kuidut sijaitsevat.
Tutkimuksessa selvitettiin sellupuun varastoinnissa pölkyissä ja puuaineessa tapahtuvia muutoksia sekä eri pituisia aikoja varastoidun mänty- ja koivukuitupuun käyttäytymistä kuorinnassa ja sellun valmistuksessa. Lisäksi selvitettiin varastoinnin vaikutus sellun laatuun.
Metsänhoidollisen ympäristön vaikutus mäntysahapuun laatuun
Puiden metsänhoidollisen ympäristön vaikutusta mäntysahapuun laatuun tutkittiin Tuotelähtöinen puunhankinta -projektin aineistoon perustuen, jota oli 119 mäntykoesahauspuuta. Puiden kasvutilaa kuvattiin kilpailuindeksillä, joka lasketaan kunkin koesahauspuun koon sekä lähipuiden koon ja etäisyyden avulla. Tulokset kuvaavat päätehakkuuvaiheessa olevien tuoreilla ja kuivilla kankailla kasvavien mäntyjen sahausominaisuuksia hakkuuajankohdan kilpailutilanteeseen perustuen.
Samankokoisten koepuiden sahaustulokset eivät juuri muuttuneet päätehakkuuvaiheen kilpailutilanteen mukaan. Vain leimikoiden suurimmilla koepuilla sahausarvo kasvoi kasvutilan vähetessä. Päätehakkuvaiheen kilpailutilanne kuvasi siten vain heikosti samankokoisten puiden sahausominaisuuksia. Puiden järeys oli voimakkaasti sahausarvoon vaikuttava, joten leimikon alistettujen pienten puiden kova kilpailutilanne ei näkynyt puun sahausarvossa.