Metsäteho Oy:n ja sen yhteistyökumppanien tutkimuksessa tarkasteltiin kantojen esimurskauksen ajanmenekkiä ja tuottavuutta sekä polttoaineen kulutusta, kuten myös valmistetun murskeen palakokojakaumaa. Tutkimuksessa käytetyllä seulakoolla oli merkittävä vaikutus tuottavuuteen, polttoaineen kulutukseen ja murskeen palakokoon. Hyvät kokemukset kantojen tienvarsimurskauksesta vauhdittavat metsäautoteiden varsilla tehtävän murskauksen lisääntymistä.
Joukkohakkuun hyvät käytännöt
Metsäteho Oy tuottaa yhteistyökumppaneineen koulutusmateriaalia joukkohakkuun tehostamiseksi. Samalla esitellään integroitua puunkorjuuta ja kuormainvaakamittausta. Koulutusmateriaali on kaikkien saatavilla Metsätehon internet-sivuilla.
Ensiharvennuspuu on merkittävä raaka-ainelähde metsäteollisuudelle
Metsäteho Oy:ssä laskettiin, että 2000-luvulla ensiharvennuksilta on korjattu ainespuuta metsäteollisuuden käyttöön keskimäärin runsaat 7 miljoonaa kiintokuutiometriä vuosittain. Metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun käytöstä ensiharvennuspuun osuus on ollut keskimäärin 14 prosenttia. Tehtyjen laskelmien perusteella voidaan sanoa, että ensiharvennuspuu on ollut merkittävä raaka-ainelähde metsäteollisuudelle 2000-luvulla. Jatkossakaan ensiharvennuspuun roolia metsäteollisuuden puuhuollossa ei saa väheksyä.
Joukkohakkuussa vielä tehostamisen varaa
Parin, kolmen viime vuoden aikana harvennuspuun korjuussa on tehty merkittävä kehityshyppäys: Joukkohakkuuta on alettu hyödyntää ensiharvennusleimikoissa, ja merkittäviä määriä energiapuuta korjataan integroidusti kuitupuuleimikoista. Lisäksi korjattu energia- ja ainespuu mitataan kuormainvaa’alla tuoretonneissa. Nykyisin arviolta reilusti yli puolessa kuormatraktoreista on kuormainvaaka. Uusissa kuormatraktoreissa se on jo vakiovaruste.
A-koura tehokas sekä aines- että energiapuulla
Ruotsalainen Hultdins AB esitteli pari vuotta sitten uuden kouramallin, niin sanotun A-kouran, jossa molempien leukaparien toinen puoli on pidempi. Suomessa A-kouria on ollut käytössä vuoden ajan. Metsäteho Oy kävi haastattelemassa metsäkoneyrittäjiä ja koneenkuljettajia A-kourakokemuksistaan.
Tehokkaasti haketta ja mursketta Vermeer HG6000 -murskaimella
Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen keväällä 2010 Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin, jossa tarkastellaan erilaisia metsähakkeen tuotantoketjuvaihtoehtoja ja niiden kustannustehokkuutta. Projektissa ensimmäiset aikatutkimukset tehtiin Vermeer HG6000
-murskaimesta, jossa oli Duplex II -rumpu eli sama koneyksikkö voi toimia sekä hakkurina että murskaimena.
Ilmanpaineita alentamalla tärinähuiput kuriin
Tärinäaltistus aiheuttaa selkävaivoja. Uusia keinoja tärinäaltistuksen vähentämiseksi on pyrittävä löytämään. Rengaspaineiden alentaminen parantaa maastokelpoisuutta, ja puutavara-autoissa on saatu tärinän vähentämisessä hyviä kokemuksia rengaspaineiden säätöjärjestelmiä käytettäessä.
Hakkuumahdollisuudet täyskäytössä – puuntuotantoa tehostettava
Kotimaisen ainespuun hakkuumahdollisuudet yksityismetsissä näyttävät olevan täyskäytössä, kun verrataan toteutuneita hakkuita alueellisten metsäsuunnitelmien yhdistelmätietoihin (ASY). ASY-hakkuumahdollisuusarviot näyttävät kuvaavan varsin hyvin markkinoille tulevaa puumäärää.
Lisää tehoa harvennuspuun joukkohakkuuseen
Metsäteho Oy tuotti yhteistyökumppaneineen koulutusmateriaalia joukkohakkuun tehostamiseksi. Samalla esiteltiin myös integroitua puunkorjuuta ja kuormainvaakamittausta. Koulutusmateriaali on kaikkien saatavilla Metsätehon internet-sivuilla.
Terminaali- ja käyttöpaikkahaketus kasvoivat
Metsähakkeen käyttö on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla Suomessa. Vuonna 2009 metsähakkeen kokonaiskäyttö kohosi ennätyslukemiin ollen 6,1 milj. m3 eli runsaat 12 terawattituntia, joka oli yli 3 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Metsäteho Oy kartoitti vuonna 2009 käytetyt metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa.