Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen vuonna 2010 Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin, jossa tarkastellaan erilaisia logistisia tuotantoketjuvaihtoehtoja metsähaketoimituksiin. Käyttöpaikkahaketusta hankkeessa tutkittiin kiinteällä, vaakasyöttöisellä Saalasti Murska 1224 HF -suurtehomurskaimella. Tutkimukset tehtiin Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksella, UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtailla.
Kannot ja järeä runkopuu yhä useammin polttohakkeeksi terminaalissa
Metsähakkeen käyttö on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla Suomessa. Vuonna 2010 metsähakkeen kokonaiskäyttö kohosi ennätyslukemiin ollen 6,9 milj. m³ eli lähes 14 terawattituntia, joka oli lähes 3,5 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Metsäteho Oy kartoitti vuonna 2010 käytetyt metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa.
StanForD 2010:n ensimmäinen versio hyväksytty
Metsätehon, Skogforskin ja konevalmistajien StanForD 2010 -hankkeessa tavoitteena on ollut uudistaa metsäkoneiden tiedonhallinnassa ja datansiirrossa käytettävä tiedonesitystavan standardi. Uuden XML:ään perustuvan standardin version 1.0 tietomäärittelyt on työryhmässä nyt hyväksytty yhtä sanomaa lukuun ottamatta. Konevalmistajien testaukset ja ohjelmistosuunnittelut ovat käynnissä ja ensimmäiset uutta standardia hyödyntävät ohjelmistoversiot julkistetaan kesän kuluessa.
Hakkuukonemittausohjeen siirtymäajalle jatkoa vuoden 2016 loppuun saakka
Maa- ja metsätalousministeriö jatkoi hakkuukonemittausohjeen siirtymäaikaa. Siirtymäajan pidennys mahdollistaa, että ennen 1.5.2007 käyttöönotettujen hakkuukoneiden mittalaitteilla voidaan mitata puutavaraa kumotun määräyksen (nro 100/99, dnro 2424/66/99) mukaisesti vuoden 2016 loppuun. Siirtymäajan pidennys vanhojen koneiden osalta astui voimaan 1.4.2011. Pidennetty siirtymäaika mahdollistaa vanhojen koneiden laitteistojen ja ohjelmistojen päivityksen normaalin konekannan uusiutumisen myötä.
Jenz pakkasi isot ja tiiviit hakekuormat
Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan tienvarsivarastoilla. Energiapuun haketuskalustoa on tutkittu niin tuottavuuden kuin valmistetun hakkeen laadunkin suhteen hyvin vähän 2000-luvulla Suomessa. Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen viime vuonna Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin. Lokakuussa 2010 projektissa tehtiin aikatutkimukset Hakevuori Oy:n Jenz HEM 581 DQ -rumpuhakkurista tienvarsihaketuksessa.
Kantojen esimurskaus tulee ryminällä
Metsäteho Oy:n ja sen yhteistyökumppanien tutkimuksessa tarkasteltiin kantojen esimurskauksen ajanmenekkiä ja tuottavuutta sekä polttoaineen kulutusta, kuten myös valmistetun murskeen palakokojakaumaa. Tutkimuksessa käytetyllä seulakoolla oli merkittävä vaikutus tuottavuuteen, polttoaineen kulutukseen ja murskeen palakokoon. Hyvät kokemukset kantojen tienvarsimurskauksesta vauhdittavat metsäautoteiden varsilla tehtävän murskauksen lisääntymistä.
Joukkohakkuun hyvät käytännöt
Metsäteho Oy tuottaa yhteistyökumppaneineen koulutusmateriaalia joukkohakkuun tehostamiseksi. Samalla esitellään integroitua puunkorjuuta ja kuormainvaakamittausta. Koulutusmateriaali on kaikkien saatavilla Metsätehon internet-sivuilla.
Ensiharvennuspuu on merkittävä raaka-ainelähde metsäteollisuudelle
Metsäteho Oy:ssä laskettiin, että 2000-luvulla ensiharvennuksilta on korjattu ainespuuta metsäteollisuuden käyttöön keskimäärin runsaat 7 miljoonaa kiintokuutiometriä vuosittain. Metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun käytöstä ensiharvennuspuun osuus on ollut keskimäärin 14 prosenttia. Tehtyjen laskelmien perusteella voidaan sanoa, että ensiharvennuspuu on ollut merkittävä raaka-ainelähde metsäteollisuudelle 2000-luvulla. Jatkossakaan ensiharvennuspuun roolia metsäteollisuuden puuhuollossa ei saa väheksyä.
Joukkohakkuussa vielä tehostamisen varaa
Parin, kolmen viime vuoden aikana harvennuspuun korjuussa on tehty merkittävä kehityshyppäys: Joukkohakkuuta on alettu hyödyntää ensiharvennusleimikoissa, ja merkittäviä määriä energiapuuta korjataan integroidusti kuitupuuleimikoista. Lisäksi korjattu energia- ja ainespuu mitataan kuormainvaa’alla tuoretonneissa. Nykyisin arviolta reilusti yli puolessa kuormatraktoreista on kuormainvaaka. Uusissa kuormatraktoreissa se on jo vakiovaruste.
A-koura tehokas sekä aines- että energiapuulla
Ruotsalainen Hultdins AB esitteli pari vuotta sitten uuden kouramallin, niin sanotun A-kouran, jossa molempien leukaparien toinen puoli on pidempi. Suomessa A-kouria on ollut käytössä vuoden ajan. Metsäteho Oy kävi haastattelemassa metsäkoneyrittäjiä ja koneenkuljettajia A-kourakokemuksistaan.