Metsäteho Oy:n johdolla on kirjoitettu suositukset Suomessa käytettävän puunkorjuukaluston akselipainojen määritykseen. Suositukset on tehty yhteistyössä kone- ja laitevalmistajien, koneyrittäjien sekä puunkorjuuorganisaatioiden kanssa. Puunkorjuukaluston akselipainoja tarvitaan, kun lasketaan korjuukoneiden pintapaineita sekä tulevaa direktiiviä silmälläpitäen. Puunkorjuukoneiden pintapaineita tarvitaan esimerkiksi, kun arvioidaan koneyksiköiden maastokelpoisuuskykyä etenkin heikosti kantavilla mailla.
Lue lisää...Metsätehon tiedote
Lähes unohdettua osaamista metsästämässä
Heikosti kantavan maan puunkorjuun jo lähes unohdetut opit on tarpeen herättää henkiin. Koulutusta ja kertaamista tarvitaan, ja jatkuvan koulutuksen perustaksi järjestettiin pilottikurssi Pieksämäellä 23.10.2008. Vaativassa paikassa ei paineta kaasua vaan liikutaan sukkasillaan, on esimerkki osaamisesta, joka on tarpeen iskostaa nuorten kuljettajien mieliin.
Lue lisää...Uusi teliratkaisu ensiesittelyssä
Uudentyyppinen kuormatraktorin teliratkaisu oli ensi kertaa esillä 7.10 Ilomantsissa. Karelian Puu ja Metalli Oy:n kehittämä rakenneratkaisu on tarkoitettu helpottamaan turvemaiden ja muiden huonosti kantavien maiden puunkorjuuta sulan maan aikana. Teliratkaisu toimi esittelykohteen vaikeissa olosuhteissa lupauksia herättävällä tavalla.
Lue lisää...Kuulumisia SilviLaser 2008 -konferenssista
Kahdeksas kansainvälinen laserkeilaus -konferenssi järjestettiin 18 – 19. syyskuuta 2008 Edinburghissa. Konferenssin tavoitteena oli jakaa kokemuksia laserkeilausmenetelmien käytöstä metsien ja metsävarojen inventoinnissa ja kartoituksessa. Metsäteho oli konferenssissa esillä L-Impact -hankkeen kautta esittelemässä puun läpimitan mittaukseen kehitettyjä menetelmiä ja niiden tarkkuutta.
Lue lisää...Puunkorjuuta tehostamassa
Nuorten metsien kunnostussavotoista selvitään kunnialla niin kustannusten kuin resurssienkin puolesta, kun puunkorjuuta tehostetaan. Metsäteho Oy:n ja Joensuun yliopiston yhteistutkimuksessa listattiin puunkorjuun tehostamiskeinot pieniläpimittaisen puun korjuussa nuorissa metsissä. Erityisen merkittävinä tehostamiskeinoina pidettiin oikein suoritettua taimikonhoitoa, korjuuoperaatioiden hallittua viivyttämistä ja alikasvoksen ennakkoraivausta. Lisäksi korjuumenetelmien kehittämisessä nähtiin mahdollisuuksia. Myös ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota.
Lue lisää...Täysin uudistunut Fixteri esillä FinnMetkossa
Nuorten metsien kunnostussavotoista selvitään kunnialla niin kustannusten kuin resurssienkin puolesta, kun puunkorjuuta tehostetaan. Metsäteho Oy:n ja Joensuun yliopiston yhteistutkimuksessa listattiin puunkorjuun tehostamiskeinot pieniläpimittaisen puun korjuussa nuorissa metsissä. Erityisen merkittävinä tehostamiskeinoina pidettiin oikein suoritettua taimikonhoitoa, korjuuoperaatioiden hallittua viivyttämistä ja alikasvoksen ennakkoraivausta. Lisäksi korjuumenetelmien kehittämisessä nähtiin mahdollisuuksia. Myös ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota.
Lue lisää...Metsäteho ja Pöyry Energy selvittävät puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet
Uusiutuvien energialähteiden haastavat lisäystavoitteet edellyttävät puupolttoaineiden maksimaalista hyödyntämistä energiantuotannossa Suomessa. Puupolttoaineen lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset vuoteen 2020 -hankkeessa tuotetaan realistinen kokonaiskuva puupolttoaineiden lisäysmahdollisuuksista kattila- ja toimituslähdekohtaisella tarkkuudella. Hankkeen toteuttavat tiiviissä yhteistyössä Metsäteho Oy ja Pöyry Energy Oy.
Lue lisää...Metsäkoneiden tiedonhallinta joustavammaksi
Metsäteho ja Skogforsk ovat aloittaneet yhteistyössä metsäkonevalmistajien kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on uudistaa nykyinen metsäkoneiden tiedonhallinnassa ja datansiirrossa käytettävä tiedonesitystavan standardi. Uudenlaisen standardin avulla pyritään parantamaan metsäkoneiden ohjaus- ja mittausjärjestelmien tietoteknistä avoimuutta ja yhteensopivuutta muiden osapuolien tietojärjestelmien ja sovellusten kanssa.
Lue lisää...Metsäkoneenkuljettajan työoloihin huomiota
Metsäkone työpaikkana on nykyisin hyvää tasoa, muun muassa koneiden ohjaamon lämpötila, vetoisuus ja ilman puhtaus hallitaan hyvin. Samoin melutaso on jopa alhaisempi kuin monissa henkilöautoissa. Metsäkoneenkuljettajan kokovartalon tärinä on yksi metsäkonetyön ergonomian nykyisistä painoalueista. Standardisoitu testirata jäljittelee oikeaa maasto-olosuhdetta ja tavoittelee tasapuolista menetelmää, jolla voidaan mitata erilaisten koneiden ja teknisten ratkaisujen vaikutusta tärinätasoon.
Lue lisää...Puuhuollon henkilöresurssien toimintaedellytyksiä kehittämässä
Metsäalan yrittäjyyttä sekä metsäkoneen- ja puutavara-autonkuljettajien työn kehittymistä ja houkuttelevuutta ollaan tukemassa uudella otteella. Vastausta haetaan koko puuhuoltoprosessin tarkastelusta: prosessin tulee olla sujuva ja sen haasteet ja kehitysmahdollisuudet tulee tunnistaa paikallisine erityispiirteineen. Metsämiesten säätiö on myöntänyt apurahan puuhuollon prosessia kehittävälle hankkeelle, jonka toteuttaa Työterveyslaitoksen Työn kehittäminen -tiimi Muutospaja-menetelmällä.
Lue lisää...