Metsäteho Oy ja TTS tutkimus testasivat paraislaisen Markku Järvisen kehittämää kannonnostolaiteprotoa. Kantoläpimitaltaan alle 40 cm:n kuusikannot nousivat hyvin ylös. Tehty selvitys nosti esille muutamia kehityskohtia nostolaitteessa. Tutkittu, paranneltu kannonnostolaite voi tuoda käyttökelpoisen ratkaisun mäntykantopotentiaalin hyödyntämiseen.
Lue lisää...Metsätehon tiedote
Metsäbiomassan hankinnan energiatehokkuus lupaavaa
Metsäbiomassan sisältämästä energiasta saadaan käyttöön noin 97 prosenttia, joten sen hankinta- ja kuljetusprosessi on varsin tehokas. Metsäbiomassan hankintaketjut aiheuttavat hyvin pienen osan siitä valmistetun biodieselin kasvihuonepäästöistä: pääosa päästöistä syntyy jalostusprosessissa, kuten vahan jatkojalostamisessa polttoaineeksi. Metsäteho toteutti Stora Enso Oyj:n toimeksiannosta tapaustutkimuksen metsäbiomassan hankinnan energiatehokkuudesta ja sen kasvihuonepäästöistä.
Lue lisää...Hakkeen kosteuden on-line -määritys mittaustekniikoita yhdistämällä
Hakkeen, kuten yleensäkin puumateriaalin, kosteuden määritys nopeasti ja tarkasti on ongelmallista. Puuaineen ominaisuudet, tiheys sekä pinta- ja sydänpuun osuudet, vaihtelevat ja mittaukset ovat lämpötilariippuvaisia. Erilaisia mittaustekniikoita yhdistämällä hakevirrastakin kosteus voidaan määrittää luotettavasti.
Lue lisää...Kohti uutta aikakautta harvennuspuun korjuussa
Metsäteho Oy:n ja Metsähallituksen kehittämistoiminnon tutkimuksessa testattiin uutta, joukkokäsittelevää Ponsse H53e -hakkuulaitetta aines- ja energiapuun integroidussa hakkuussa. Kuitu- ja energiapuun integroidusta korjuusta saatiin hyviä kokemuksia: Hakkuukertymä lisääntyi leimikoittain 40-120 prosenttia ja hakkuun tuottavuus kasvoi leimikoittain 10-40 prosenttia. Lisäksi joukkokäsitelty kuitupuu oli laadultaan yhtä hyvää kuin yksinpuin hakattu ja työsuoritteen mittaus ei tuottanut ongelmia, kun käytettiin kuormainvaakaa.
Lue lisää...Proomuilla metsäenergiaa suurille laitoksille
Saimaalla tehdyt kokeilut osoittavat, että energiahakkeen kuljetus suurproomuilla on kilpailukyistä ja mahdollistaa käyttöpaikasta kaukana olevien energiapuuvarojen käyttöön saannin. Nuorten metsien harvennuksista saatavan kokopuun kuljetus onnistuu kansilastiproomuilla, mutta korjuukustannukset rasittavat tätä hankintaketjua.
Lue lisää...Neutronimenetelmästä ratkaisu puun kosteuden nopeaan määritykseen
Neutroniaktivointianalyysilla voitaisiin määrittää tehtaalle vastanotettavan kuitupuun kuiva-aineen määrä sekä ainekoostumus. Tutkimus on osa aiemmin tehdyn nykyaikaisen mittausteknologian mahdollisuuksia kartoittaneessa selvityksessä esitettyjen menetelmien toteutusta.
Lue lisää...Ensiharvennuspuun integroidun hakkuun tuottavuutta selvitettiin – Tulokset lupaavia!
Metsäteho Oy:n tutkimuksessa selvitettiin, että aines- ja energiapuun integroidun hakkuun tuottavuus on vain noin 10 prosenttia pienempi kuin tavanomaisessa kokopuun hakkuussa ensiharvennuksella. Tulosten perusteella voidaan ennustaa, että integroitu korjuu tulee lisääntymään jatkossa niin ensiharvennuksilla kuin myöhemmilläkin harvennuksilla. Kuitu- ja energiapuun kysyntä sekä niiden kanto- ja tehdashinnat määrittävät integroidun korjuun volyymit.
Lue lisää...Uusi menetelmä metsäteiden kunnon inventointiin
Metsäteiden kunnon inventointiin kehitettiin karttapohjaista työskentelytapaa sekä gps- ja digikuvatekniikkaa soveltava menetelmä. Samalla metsätiestölle kehitettiin kuntoluokitus. Kehitetyn luokituksen pohjana pidettiin infrarakentamisen alalla käytettävää käsitteistöä. Siten metsäteiden kunnosta käytetään samanlaista käsitteistöä kuin maanteiden kunnosta.
Lue lisää...Metsähallitus testasi Monosen telastoratkaisun
Uudella telastoratkaisulla pystytään selvästi vähentämään raiteenmuodostusta ja kiinnijuuttumisen riskiä pehmeiden maiden puunkuljetuksessa. Samalla se antaa mahdollisuuden isompien kuormien kuljettamiseen. Metsähallituksen metsätalouden kehittämistoiminto testasi Sakari Monosen ideoiman uuden telastoratkaisun prototyyppiä.
Lue lisää...Kohti metsäkoneiden akselipainojen yhtenäistä määritystä
Metsäteho Oy:n johdolla on kirjoitettu suositukset Suomessa käytettävän puunkorjuukaluston akselipainojen määritykseen. Suositukset on tehty yhteistyössä kone- ja laitevalmistajien, koneyrittäjien sekä puunkorjuuorganisaatioiden kanssa. Puunkorjuukaluston akselipainoja tarvitaan, kun lasketaan korjuukoneiden pintapaineita sekä tulevaa direktiiviä silmälläpitäen. Puunkorjuukoneiden pintapaineita tarvitaan esimerkiksi, kun arvioidaan koneyksiköiden maastokelpoisuuskykyä etenkin heikosti kantavilla mailla.
Lue lisää...