Neutroniaktivointianalyysilla voitaisiin määrittää tehtaalle vastanotettavan kuitupuun kuiva-aineen määrä sekä ainekoostumus. Tutkimus on osa aiemmin tehdyn nykyaikaisen mittausteknologian mahdollisuuksia kartoittaneessa selvityksessä esitettyjen menetelmien toteutusta.
Ensiharvennuspuun integroidun hakkuun tuottavuutta selvitettiin – Tulokset lupaavia!
Metsäteho Oy:n tutkimuksessa selvitettiin, että aines- ja energiapuun integroidun hakkuun tuottavuus on vain noin 10 prosenttia pienempi kuin tavanomaisessa kokopuun hakkuussa ensiharvennuksella. Tulosten perusteella voidaan ennustaa, että integroitu korjuu tulee lisääntymään jatkossa niin ensiharvennuksilla kuin myöhemmilläkin harvennuksilla. Kuitu- ja energiapuun kysyntä sekä niiden kanto- ja tehdashinnat määrittävät integroidun korjuun volyymit.
Uusi menetelmä metsäteiden kunnon inventointiin
Metsäteiden kunnon inventointiin kehitettiin karttapohjaista työskentelytapaa sekä gps- ja digikuvatekniikkaa soveltava menetelmä. Samalla metsätiestölle kehitettiin kuntoluokitus. Kehitetyn luokituksen pohjana pidettiin infrarakentamisen alalla käytettävää käsitteistöä. Siten metsäteiden kunnosta käytetään samanlaista käsitteistöä kuin maanteiden kunnosta.
Metsähallitus testasi Monosen telastoratkaisun
Uudella telastoratkaisulla pystytään selvästi vähentämään raiteenmuodostusta ja kiinnijuuttumisen riskiä pehmeiden maiden puunkuljetuksessa. Samalla se antaa mahdollisuuden isompien kuormien kuljettamiseen. Metsähallituksen metsätalouden kehittämistoiminto testasi Sakari Monosen ideoiman uuden telastoratkaisun prototyyppiä.
Kohti metsäkoneiden akselipainojen yhtenäistä määritystä
Metsäteho Oy:n johdolla on kirjoitettu suositukset Suomessa käytettävän puunkorjuukaluston akselipainojen määritykseen. Suositukset on tehty yhteistyössä kone- ja laitevalmistajien, koneyrittäjien sekä puunkorjuuorganisaatioiden kanssa. Puunkorjuukaluston akselipainoja tarvitaan, kun lasketaan korjuukoneiden pintapaineita sekä tulevaa direktiiviä silmälläpitäen. Puunkorjuukoneiden pintapaineita tarvitaan esimerkiksi, kun arvioidaan koneyksiköiden maastokelpoisuuskykyä etenkin heikosti kantavilla mailla.
Lähes unohdettua osaamista metsästämässä
Heikosti kantavan maan puunkorjuun jo lähes unohdetut opit on tarpeen herättää henkiin. Koulutusta ja kertaamista tarvitaan, ja jatkuvan koulutuksen perustaksi järjestettiin pilottikurssi Pieksämäellä 23.10.2008. Vaativassa paikassa ei paineta kaasua vaan liikutaan sukkasillaan, on esimerkki osaamisesta, joka on tarpeen iskostaa nuorten kuljettajien mieliin.
Uusi teliratkaisu ensiesittelyssä
Uudentyyppinen kuormatraktorin teliratkaisu oli ensi kertaa esillä 7.10 Ilomantsissa. Karelian Puu ja Metalli Oy:n kehittämä rakenneratkaisu on tarkoitettu helpottamaan turvemaiden ja muiden huonosti kantavien maiden puunkorjuuta sulan maan aikana. Teliratkaisu toimi esittelykohteen vaikeissa olosuhteissa lupauksia herättävällä tavalla.
Kuulumisia SilviLaser 2008 -konferenssista
Kahdeksas kansainvälinen laserkeilaus -konferenssi järjestettiin 18 – 19. syyskuuta 2008 Edinburghissa. Konferenssin tavoitteena oli jakaa kokemuksia laserkeilausmenetelmien käytöstä metsien ja metsävarojen inventoinnissa ja kartoituksessa. Metsäteho oli konferenssissa esillä L-Impact -hankkeen kautta esittelemässä puun läpimitan mittaukseen kehitettyjä menetelmiä ja niiden tarkkuutta.
Puunkorjuuta tehostamassa
Nuorten metsien kunnostussavotoista selvitään kunnialla niin kustannusten kuin resurssienkin puolesta, kun puunkorjuuta tehostetaan. Metsäteho Oy:n ja Joensuun yliopiston yhteistutkimuksessa listattiin puunkorjuun tehostamiskeinot pieniläpimittaisen puun korjuussa nuorissa metsissä. Erityisen merkittävinä tehostamiskeinoina pidettiin oikein suoritettua taimikonhoitoa, korjuuoperaatioiden hallittua viivyttämistä ja alikasvoksen ennakkoraivausta. Lisäksi korjuumenetelmien kehittämisessä nähtiin mahdollisuuksia. Myös ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota.
Täysin uudistunut Fixteri esillä FinnMetkossa
Nuorten metsien kunnostussavotoista selvitään kunnialla niin kustannusten kuin resurssienkin puolesta, kun puunkorjuuta tehostetaan. Metsäteho Oy:n ja Joensuun yliopiston yhteistutkimuksessa listattiin puunkorjuun tehostamiskeinot pieniläpimittaisen puun korjuussa nuorissa metsissä. Erityisen merkittävinä tehostamiskeinoina pidettiin oikein suoritettua taimikonhoitoa, korjuuoperaatioiden hallittua viivyttämistä ja alikasvoksen ennakkoraivausta. Lisäksi korjuumenetelmien kehittämisessä nähtiin mahdollisuuksia. Myös ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota.