Väkevä-kantopilkkuri -kannonnostolaitteen on kehittänyt kiteeläinen keksijä ja yrittäjä Armas Hirvonen. Väkevä-kantopilkkuri on nykyisin yksi käytetyimmistä kannonnostolaitteista Suomessa. Työntutkimuksia Väkevä-kantopilkkuri -kannonnostolaitteesta ei ole aiemmin tehty. Metsäteho Oy ja TTS tutkimus testasivat Väkevä-kantopilkkuria päätehakkuukuusikon kantojen nostossa. Pikatestissä nostettiin runsaat 200 kuusikantoa yhtenä työpäivänä.
Metsätehon kuva-arkisto hyötykäyttöön
Metsätehon kattava valokuvakokoelma 1940-luvulta 1980-luvulle luovutettiin Suomen metsämuseo Lustoon. Samalla sovittiin kuvien digitoinnista Kantapuu-museotietokantaan. Metsätehon arkiston arvoa nostaa sen järjestelmällinen arkistointi ja hyvä oheisinformaatio.
Metsänhoidon koneellistamiselle määritetään tavoitteet
Metsänhoidon koneellistamisprojektissa kuvataan alan tavoitetila vuodelle 2015 sekä tavoitetilan kannalta keskeiset tutkimus- ja kehitystarpeet. Projektin rahoitukseen osallistuu Metsätehon osakkaiden lisäksi maa- ja metsätalousministeriö.
Kuormainvaakamittaus uudistuu
Vuoden 2009 alusta alkaen astui voimaan maa- ja metsätalous-ministeriön uusi asetus (Nro 18/08, 2.12.2008) kuormainvaa´an käytöstä puutavaran tilavuuden määrittämisessä ja erien erillään pidossa. Asetus korvaa kuormainvaakamittausta koskeneen ohjeen (Nro 47/99, 13.4.1999) sekä koekäytössä olleen Kuormainvaakamittaus II -ohjeen täydentävine liitteineen.
Metsähakkeen käytön lisääminen mahdollista muttei helppoa
EU:n energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti Suomessa on tavoitteena nostaa uusiutuvan energian osuus energian loppu-kulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu, että vuonna 2020 puupolttoaineiden primäärikäyttö Suomessa on 93-97 terawattituntia (TWh), josta metsähakkeen käyttötavoitteeksi on asetettu yhteensä 12 miljoonaa kiintokuutiometriä eli noin 24 TWh.
Järvisen kannonnostolaite Metsätehon ja TTS:n testissä
Metsäteho Oy ja TTS tutkimus testasivat paraislaisen Markku Järvisen kehittämää kannonnostolaiteprotoa. Kantoläpimitaltaan alle 40 cm:n kuusikannot nousivat hyvin ylös. Tehty selvitys nosti esille muutamia kehityskohtia nostolaitteessa. Tutkittu, paranneltu kannonnostolaite voi tuoda käyttökelpoisen ratkaisun mäntykantopotentiaalin hyödyntämiseen.
Metsäbiomassan hankinnan energiatehokkuus lupaavaa
Metsäbiomassan sisältämästä energiasta saadaan käyttöön noin 97 prosenttia, joten sen hankinta- ja kuljetusprosessi on varsin tehokas. Metsäbiomassan hankintaketjut aiheuttavat hyvin pienen osan siitä valmistetun biodieselin kasvihuonepäästöistä: pääosa päästöistä syntyy jalostusprosessissa, kuten vahan jatkojalostamisessa polttoaineeksi. Metsäteho toteutti Stora Enso Oyj:n toimeksiannosta tapaustutkimuksen metsäbiomassan hankinnan energiatehokkuudesta ja sen kasvihuonepäästöistä.
Hakkeen kosteuden on-line -määritys mittaustekniikoita yhdistämällä
Hakkeen, kuten yleensäkin puumateriaalin, kosteuden määritys nopeasti ja tarkasti on ongelmallista. Puuaineen ominaisuudet, tiheys sekä pinta- ja sydänpuun osuudet, vaihtelevat ja mittaukset ovat lämpötilariippuvaisia. Erilaisia mittaustekniikoita yhdistämällä hakevirrastakin kosteus voidaan määrittää luotettavasti.
Kohti uutta aikakautta harvennuspuun korjuussa
Metsäteho Oy:n ja Metsähallituksen kehittämistoiminnon tutkimuksessa testattiin uutta, joukkokäsittelevää Ponsse H53e -hakkuulaitetta aines- ja energiapuun integroidussa hakkuussa. Kuitu- ja energiapuun integroidusta korjuusta saatiin hyviä kokemuksia: Hakkuukertymä lisääntyi leimikoittain 40-120 prosenttia ja hakkuun tuottavuus kasvoi leimikoittain 10-40 prosenttia. Lisäksi joukkokäsitelty kuitupuu oli laadultaan yhtä hyvää kuin yksinpuin hakattu ja työsuoritteen mittaus ei tuottanut ongelmia, kun käytettiin kuormainvaakaa.
Proomuilla metsäenergiaa suurille laitoksille
Saimaalla tehdyt kokeilut osoittavat, että energiahakkeen kuljetus suurproomuilla on kilpailukyistä ja mahdollistaa käyttöpaikasta kaukana olevien energiapuuvarojen käyttöön saannin. Nuorten metsien harvennuksista saatavan kokopuun kuljetus onnistuu kansilastiproomuilla, mutta korjuukustannukset rasittavat tätä hankintaketjua.