Koneellinen metsänhoito vähentää työvoiman tarvetta
Metsätehon ja Metsäntutkimuslaitoksen laskelmat osoittivat, että koneellinen istutus ja taimikonhoito vähentävät jo nykyisellä tuottavuustasolla henkilöresurssien tarvetta metsurityöhön verrattuna. Esimerkiksi Kitkevän Naarva-perkaajan resurssitarve oli koko taimikonhoitoketju huomioiden noin 60 % metsuriketjua pienempi.
Runkolaskurit lukevat luotettavasti
Metsäkonevalmistajat ovat kehittäneet joukkokäsitteleviin hakkuulaitteisiin runkolaskureita, eli laskentamenetelmiä, joilla voidaan määrittää hakattujen runkojen lukumäärä hakkuun yhteydessä. Metsäteho Oy:n tutkimuksessa selvitettiin kolmen päämetsäkonevalmistajan (Ponsse, John Deere ja Komatsu) runkolaskureiden lukutarkkuus. Testattujen runkolaskureiden lukutarkkuus oli hyvä.
Tehokkaasti runkopuuhaketta terminaalissa Jenz-hakkurilla
Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta noin yksi terawattitunti viime vuonna. Tästä määrästä valtaosa, lähes 60 prosenttia haketettiin terminaaleissa. Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin. Toukokuussa 2011 projektissa tehtiin aikatutkimukset Hakevuori Oy:n Jenz HEM 820 DL -suurtehorumpuhakkurista Koskitukki Oy:n terminaalissa Kärkölässä.
Rankapuuna korjuu yleistyy vauhdilla
Joukkokäsittely, yhdistetty eli integroitu puunkorjuu, rankapuuna korjuu ja kuormainvaakamittaus ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Metsäteho Oy teki yhdessä TTS tutkimuksen kanssa aikatutkimuksen ensiharvennuspuun joukkohakkuusta rankapuun korjuussa. Eri hakkuumenetelmiä testattiin Metsäurakointi Behm Oy:n Valmet 901.4 -hakkuukoneella, jossa oli Valmet 350.1 -hakkuulaite.
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Tämä raportti on tehty osana Metsäklusteri Oy:n EffFibre-tutkimusohjelmaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kone- ja laiteratkaisujen kustannuskilpailukyky ja työvoiman tarve metsurityöhön verrattuna. Tarkasteltavina metsänhoidon työlajeina olivat istutus, taimikon varhaisperkaus ja taimikonharvennus. Tarkastelussa olivat mukana yleisimmin käytössä olevat istutus- ja taimikonhoitolaitteet, joiden työn tuottavuudesta ja työn laadusta oli aiempaa tutkimustietoa.