Kokopuun paalausta vielä tehostettava
Metsäteho Oy ja Metla selvittivät kokopuun paalauksen kilpailukykyä aines- ja energiapuun hankinnassa ensiharvennuksilta. Tutkimus oli osa Tekesin, Metsäteho Oy:n ja sen osakkaiden rahoittamaa hanketta, jossa kehitettiin Fixteri Oy:n konekonseptia vuosina 2007-2009.
Kosteuden online-mittaus metsätähdehakkeesta
Puun kosteuden mittaukseen liittyy seikkoja, jotka ovat ongelmallisia kaikissa mittausmenetelmissä. Puun ja sen osien ainetiheys vaihtelee, lumi ja jäinen olomuoto aiheuttavat ongelmia ja hakkeen tai murskeen palakoko vaikuttaa mittaustuloksiin. Kehittyneilläkään mittausmenetelmillä ei saada aivan tarkkoja tuloksia. Toisaalta ”yksinkertaisillakin” menetelmillä, kuten tilavuuspainomittauksella, voidaan päästä vähintään yhtä hyviin tuloksiin. Käytännöllisesti katsoen kaikki kosteuden mittausmenetelmät edellyttävät materiaalilajin tunnistusta. Se tarvitaan kalibrointia varten lukuun ottamatta varsinaista kuivatus- ja punnitusmenetelmää.
Hakkuukoneen tietojärjestelmä tutkimustiedon lähteenä
Metsätehon projektissa ”Metsäkoneen tietojärjestelmää hyödyntävän aikatutkimusmenetelmän kehittäminen” on määritetty perusteita koneellisen korjuun aikatutkimusmenetelmäksi, jossa perusaineisto tuotetaan metsäkoneen tietojärjestelmällä. Kun tutkimustiedon lähteenä on hakkuukoneen tietojärjestelmä, voi työntutkija havainnoida esimerkiksi työmaan olosuhteita, työhön vaikuttavia tekijöitä sekä kuljettajan työtapoja ja -menetelmiä.
Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset
Tutkimushankkeessa selvitettiin Fixteri II -kokopuupaalaimeen perustuvan aines- ja energiapuun hankinnan kilpailukykyä. Hankkeen tavoitteet olivat
1) selvittää kokopuupaalien ominaisuudet ja niiden yhteys puustotunnuksiin,
2) rakentaa tuottavuusperusteet kokopuun paalaukseen sekä kokopuupaalien metsä- ja kaukokuljetukseen ja
3) määrittää hankintakustannukset kokopuun paalaus -tuotantoketjussa ja verrata kustannuksia muiden aines- ja energiapuun hankintaketjujen kustannuksiin sekä selvittää optimaalinen käyttöalue kokopuun paalaus -tuotantoketjulle.
RFID tehokkaan puuhuoltoprosessin ytimeen
Puuhuoltoketjun eri vaiheissa kertyy raaka-aineesta runsaasti tietoa, josta merkittävä osa hukataan ennen jalostusvaihetta. Suomessa kehitetty, langattomiin etätunnisteisiin (RFID) ja uusiin tiedonsiirtostandardeihin pohjautuva järjestelmä voi tarjota ratkaisun tähän ongelmaan. Pölkkyyn hakkuuvaiheessa kiinnitettävä tunniste (=”tagi”) sisältää yksilöllisen koodin, jonka avulla kaikki hakkuukoneen rekisteröimät ja muut eri tietojärjestelmiin tallentuneet leimikko-, runko- ja pölkkytasoiset tiedot voidaan tarvittaessa yhdistää jalostettavaan pölkkyyn ja lopputuotteeseenkin. Seurantamahdollisuuden myötä raaka-aineen käytön tehokkuus ja jalostusaste nousevat. Näin saavutetut hyödyt on arvioitu merkittäviksi
Puutavaran autokuljetusten palvelusopimukset
Palvelusopimuksissa tilaaja ostaa palvelua. Tilaaja määrittelee tarjouspyynnössä palvelun palvelutaso/laatutasovaatimukset. Palvelun tuottajan tehtävänä on itse suunnitella ja toteuttaa palvelutuotanto vaatimusten mukaisena. Palvelumaksuissa on käytetty yleensä kokonaismaksuperustetta tai yhdistelmää kokonaismaksusta ja yksikköhintaisesta maksusta (hybridimalli). Maksuperusteisiin on pyritty kehittämään erilaisia rahallisia kannusteita, esimerkkinä erittäin hyvästä palvelusta maksettava bonus.
Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia käyttää palvelusopimuksia puukuljetuksissa. Palvelusopimuksen mukaisessa toiminnassa kuljetusyrittäjä palvelee useita kuljetuspalvelujen tilaajia ja vastaa kuljetusten suunnittelusta ja toteutuksesta. Kuljetusyrittäjä voi toimia itsenäisesti tai käyttää alihankkijoita.
Rengaspaineiden vaikutus puutavara-auton tärinään
Alennettujen rengaspaineiden merkitystä puutavarakuorma-autoon ja sen kuljettajaan kohdistuvaan tärinään tutkittiin 2008 ja 2009. Tärinämittaukset ja niiden analysoinnit teki Marko Oksanen Työterveyslaitokselta. Esko Rytkönen Työterveyslaitokselta osallistui tutkimuksen suunnitteluun ja raportointiin. Tutkimuksen rahoittivat Työsuojelurahasto ja Metsäteho Oy.
Tärinämittauksissa mukana olleen rengaspaineiden säätöjärjestelmällä varustetun puutavarakuorma-auton omisti Kuljetusliike JVS Niinikoski Oy ja kuljettajana oli Veikko Niinikoski. Tutkimuskohteena olleet tiet sijaitsivat Keuruulla ja Petäjävedellä.
Työn muutoksen ymmärtäminen on mahdollista
Teknologiakehitys on tuottanut yhä nopeutuvia ja edelleen jatkuvia uudistuksia myös metsäalalle. Muutoksen ymmärtäminen ja riittävät välineet muutoksen hallintaan ovat nykyisin hyvän työviihtyvyyden, työn sujuvuuden ja mielekkään henkilökohtaisen työuran edellytyksiä. Puunhankinnan kehittyvät teknologiat ja rationalisointi ovat vaikuttaneet merkittävästi alan työtehtäviin ja toimintaprosesseihin ja edelleen alan tuottavuuteen, kustannuksiin ja työllisyyteen. Viimeisin informaatioteknologioihin liittyvä kehitys on tuonut kaikkien toimijoiden työhön keskeisesti mukaan tiedon tuottamisen, käyttämisen ja hallinnan.