VTT rakensi Metsäteho Oy:n toimeksiannosta Metsäkone-laskentamallin. Laskentamalli määrittää erityyppisten pyöräalustaisten metsäkoneiden pintapaineet ja antaa myös ennusteen raiteen muodostuksesta.
Kokopuuna vai rankapuuna?
Nuoren kasvatusmetsän käsittelyyn on tarjolla useita vaihtoehtoisia korjuumenetelmiä: Korjuu voidaan tehdä ”perinteisesti” erilliskorjuuna eli leimikosta korjataan vain joko aines- tai energiapuuta tai integroituna korjuuna eli työmaalta korjataan sekä aines- että energiapuuta. Kummassakin korjuumenetelmässä energiapuu voidaan korjata joko karsimattomana kokopuuna tai karsittuna rankapuuna.
Kokopuun paalausta vielä tehostettava
Metsäteho Oy ja Metla selvittivät kokopuun paalauksen kilpailukykyä aines- ja energiapuun hankinnassa ensiharvennuksilta. Tutkimus oli osa Tekesin, Metsäteho Oy:n ja sen osakkaiden rahoittamaa hanketta, jossa kehitettiin Fixteri Oy:n konekonseptia vuosina 2007-2009.
Kosteuden online-mittaus metsätähdehakkeesta
Puun kosteuden mittaukseen liittyy seikkoja, jotka ovat ongelmallisia kaikissa mittausmenetelmissä. Puun ja sen osien ainetiheys vaihtelee, lumi ja jäinen olomuoto aiheuttavat ongelmia ja hakkeen tai murskeen palakoko vaikuttaa mittaustuloksiin. Kehittyneilläkään mittausmenetelmillä ei saada aivan tarkkoja tuloksia. Toisaalta ”yksinkertaisillakin” menetelmillä, kuten tilavuuspainomittauksella, voidaan päästä vähintään yhtä hyviin tuloksiin. Käytännöllisesti katsoen kaikki kosteuden mittausmenetelmät edellyttävät materiaalilajin tunnistusta. Se tarvitaan kalibrointia varten lukuun ottamatta varsinaista kuivatus- ja punnitusmenetelmää.
Hakkuukoneen tietojärjestelmä tutkimustiedon lähteenä
Metsätehon projektissa ”Metsäkoneen tietojärjestelmää hyödyntävän aikatutkimusmenetelmän kehittäminen” on määritetty perusteita koneellisen korjuun aikatutkimusmenetelmäksi, jossa perusaineisto tuotetaan metsäkoneen tietojärjestelmällä. Kun tutkimustiedon lähteenä on hakkuukoneen tietojärjestelmä, voi työntutkija havainnoida esimerkiksi työmaan olosuhteita, työhön vaikuttavia tekijöitä sekä kuljettajan työtapoja ja -menetelmiä.
Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset
Tutkimushankkeessa selvitettiin Fixteri II -kokopuupaalaimeen perustuvan aines- ja energiapuun hankinnan kilpailukykyä. Hankkeen tavoitteet olivat
1) selvittää kokopuupaalien ominaisuudet ja niiden yhteys puustotunnuksiin,
2) rakentaa tuottavuusperusteet kokopuun paalaukseen sekä kokopuupaalien metsä- ja kaukokuljetukseen ja
3) määrittää hankintakustannukset kokopuun paalaus -tuotantoketjussa ja verrata kustannuksia muiden aines- ja energiapuun hankintaketjujen kustannuksiin sekä selvittää optimaalinen käyttöalue kokopuun paalaus -tuotantoketjulle.
RFID tehokkaan puuhuoltoprosessin ytimeen
Puuhuoltoketjun eri vaiheissa kertyy raaka-aineesta runsaasti tietoa, josta merkittävä osa hukataan ennen jalostusvaihetta. Suomessa kehitetty, langattomiin etätunnisteisiin (RFID) ja uusiin tiedonsiirtostandardeihin pohjautuva järjestelmä voi tarjota ratkaisun tähän ongelmaan. Pölkkyyn hakkuuvaiheessa kiinnitettävä tunniste (=”tagi”) sisältää yksilöllisen koodin, jonka avulla kaikki hakkuukoneen rekisteröimät ja muut eri tietojärjestelmiin tallentuneet leimikko-, runko- ja pölkkytasoiset tiedot voidaan tarvittaessa yhdistää jalostettavaan pölkkyyn ja lopputuotteeseenkin. Seurantamahdollisuuden myötä raaka-aineen käytön tehokkuus ja jalostusaste nousevat. Näin saavutetut hyödyt on arvioitu merkittäviksi