Aines- ja energiapuun korjuu nuorissa metsissä – Keinot ja niiden priorisointi
Projektiin ”Aines- ja energiapuun hankinnan tehostaminen nuorista metsistä” perustuva tuloskalvosarja, 38 kalvoa.
Puunkorjuuta tehostamassa
Nuorten metsien kunnostussavotoista selvitään kunnialla niin kustannusten kuin resurssienkin puolesta, kun puunkorjuuta tehostetaan. Metsäteho Oy:n ja Joensuun yliopiston yhteistutkimuksessa listattiin puunkorjuun tehostamiskeinot pieniläpimittaisen puun korjuussa nuorissa metsissä. Erityisen merkittävinä tehostamiskeinoina pidettiin oikein suoritettua taimikonhoitoa, korjuuoperaatioiden hallittua viivyttämistä ja alikasvoksen ennakkoraivausta. Lisäksi korjuumenetelmien kehittämisessä nähtiin mahdollisuuksia. Myös ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota.
Täysin uudistunut Fixteri esillä FinnMetkossa
Nuorten metsien kunnostussavotoista selvitään kunnialla niin kustannusten kuin resurssienkin puolesta, kun puunkorjuuta tehostetaan. Metsäteho Oy:n ja Joensuun yliopiston yhteistutkimuksessa listattiin puunkorjuun tehostamiskeinot pieniläpimittaisen puun korjuussa nuorissa metsissä. Erityisen merkittävinä tehostamiskeinoina pidettiin oikein suoritettua taimikonhoitoa, korjuuoperaatioiden hallittua viivyttämistä ja alikasvoksen ennakkoraivausta. Lisäksi korjuumenetelmien kehittämisessä nähtiin mahdollisuuksia. Myös ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota.
Metsäteho ja Pöyry Energy selvittävät puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet
Uusiutuvien energialähteiden haastavat lisäystavoitteet edellyttävät puupolttoaineiden maksimaalista hyödyntämistä energiantuotannossa Suomessa. Puupolttoaineen lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset vuoteen 2020 -hankkeessa tuotetaan realistinen kokonaiskuva puupolttoaineiden lisäysmahdollisuuksista kattila- ja toimituslähdekohtaisella tarkkuudella. Hankkeen toteuttavat tiiviissä yhteistyössä Metsäteho Oy ja Pöyry Energy Oy.
Metsäkoneiden tiedonhallinta joustavammaksi
Metsäteho ja Skogforsk ovat aloittaneet yhteistyössä metsäkonevalmistajien kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on uudistaa nykyinen metsäkoneiden tiedonhallinnassa ja datansiirrossa käytettävä tiedonesitystavan standardi. Uudenlaisen standardin avulla pyritään parantamaan metsäkoneiden ohjaus- ja mittausjärjestelmien tietoteknistä avoimuutta ja yhteensopivuutta muiden osapuolien tietojärjestelmien ja sovellusten kanssa.
StanForD 2010 Benefits, needs and requirements for users and manufacturers
StanForD has been coordinated by Skogforsk since the first initiative to establish a standard was taken in 1986/87. The first standard was decided in 1988. Finnish users have been involved since the early 90’s through Metsäteho. The organisation of the standard was set in its present form in the late 90’s when the large manufacturers agreed to finance the administrative work together with the Swedish forest companies through Skogforsk.
The present standard has had the same format since the beginning and one of the fundamental principles has been to have full backwards compatibility through never allowing any variables to be excluded. The format was established with the goal of being flexible as well as small in size. These facts mean that it has been possible to adapt the standard to changing conditions but also that quite a bit of historical garbage (variables presently of no use) has accumulated over the years. The format is still working well but it is unique. This means that for a beginner a quite a lot of work has to be put into understanding (reading and writing) the technical format.
StanForD 2010 Benefits, needs and requirements for users and manufacturers
Puutavaran mittausmenetelmät vuonna 2007
Puutavaran mittausmenetelmät vuonna 2007
Metsätehon asiantuntijatyöhön perustuva tuloskalvosarja, 14 kalvoa
Wood measuring methods used in Finland 2007
Wood measuring methods used in Finland 2007
Presentation related to Metsäteho’s key competence/”Wood Procurement and Wood Handling Technology”, 12 slides.
Metsäkoneenkuljettajan työoloihin huomiota
Metsäkone työpaikkana on nykyisin hyvää tasoa, muun muassa koneiden ohjaamon lämpötila, vetoisuus ja ilman puhtaus hallitaan hyvin. Samoin melutaso on jopa alhaisempi kuin monissa henkilöautoissa. Metsäkoneenkuljettajan kokovartalon tärinä on yksi metsäkonetyön ergonomian nykyisistä painoalueista. Standardisoitu testirata jäljittelee oikeaa maasto-olosuhdetta ja tavoittelee tasapuolista menetelmää, jolla voidaan mitata erilaisten koneiden ja teknisten ratkaisujen vaikutusta tärinätasoon.
Puuhuollon henkilöresurssien toimintaedellytyksiä kehittämässä
Metsäalan yrittäjyyttä sekä metsäkoneen- ja puutavara-autonkuljettajien työn kehittymistä ja houkuttelevuutta ollaan tukemassa uudella otteella. Vastausta haetaan koko puuhuoltoprosessin tarkastelusta: prosessin tulee olla sujuva ja sen haasteet ja kehitysmahdollisuudet tulee tunnistaa paikallisine erityispiirteineen. Metsämiesten säätiö on myöntänyt apurahan puuhuollon prosessia kehittävälle hankkeelle, jonka toteuttaa Työterveyslaitoksen Työn kehittäminen -tiimi Muutospaja-menetelmällä.