Neutroniaktivointianalyysilla voitaisiin määrittää tehtaalle vastanotettavan kuitupuun kuiva-aineen määrä sekä ainekoostumus. Tutkimus on osa aiemmin tehdyn nykyaikaisen mittausteknologian mahdollisuuksia kartoittaneessa selvityksessä esitettyjen menetelmien toteutusta.
Neutronimenetelmällä mahdollista määrittää puun ominaisuuksia
Neutronimenetelmällä mahdollista määrittää puun ominaisuuksia
Projektiin ”Perusteet puun ominaisuuksien mittaamiseksi neutronimenetelmälllä” liittyvä tuloskalvosarja, 12 kalvoa.
Perusteet puun ominaisuuksien mittaamiseksi neutronimenetelmällä
Projektissa tarkasteltiin neutroniaktivaatiomenetelmän (engl. NAA = Neutron Activation Analysis) käyttöä puun kosteuden määrittämiseen. Erityisesti suosittiin nopeiden neutronien tuottaman ns. herätegamma-neutroniaktivoinnin (engl. PGNAA = Prompt Gamma Neutron Activation Analysis) käyttöä. Näin nähtäisiin, onko menetelmä tulevaisuudessa käyttökelpoinen myös online-mittauksena, joko puun kasvu- tai käyttöpaikassa tai niiden läheisyydessä. Kosteuspitoisuuden määritys perustui tietoon, että hiilen määrä on puussa vakio, kun taas vedyn määrä muuttuu kosteuden funktiona. Tällöin mitattu vety/hiili-suhde kertoo puun kosteuden. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää, saadaanko alkuaineiden suhteellisia osuuksia mittaamalla selville myös puun muita ominaisuuksia.
Perusteet puun ominaisuuksien mittaamiseksi neutronimenetelmällä
Ensiharvennuspuun integroidun hakkuun tuottavuutta selvitettiin – Tulokset lupaavia!
Metsäteho Oy:n tutkimuksessa selvitettiin, että aines- ja energiapuun integroidun hakkuun tuottavuus on vain noin 10 prosenttia pienempi kuin tavanomaisessa kokopuun hakkuussa ensiharvennuksella. Tulosten perusteella voidaan ennustaa, että integroitu korjuu tulee lisääntymään jatkossa niin ensiharvennuksilla kuin myöhemmilläkin harvennuksilla. Kuitu- ja energiapuun kysyntä sekä niiden kanto- ja tehdashinnat määrittävät integroidun korjuun volyymit.
Moipu 400 ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa
Moipu 400 ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa
Projektiin ”Aines- ja energiapuun hankinnan tehostaminen nuorista metsistä” liittyvä tuloskalvosarja, 28 kalvoa.
Uusi menetelmä metsäteiden kunnon inventointiin
Metsäteiden kunnon inventointiin kehitettiin karttapohjaista työskentelytapaa sekä gps- ja digikuvatekniikkaa soveltava menetelmä. Samalla metsätiestölle kehitettiin kuntoluokitus. Kehitetyn luokituksen pohjana pidettiin infrarakentamisen alalla käytettävää käsitteistöä. Siten metsäteiden kunnosta käytetään samanlaista käsitteistöä kuin maanteiden kunnosta.
Metsähallitus testasi Monosen telastoratkaisun
Uudella telastoratkaisulla pystytään selvästi vähentämään raiteenmuodostusta ja kiinnijuuttumisen riskiä pehmeiden maiden puunkuljetuksessa. Samalla se antaa mahdollisuuden isompien kuormien kuljettamiseen. Metsähallituksen metsätalouden kehittämistoiminto testasi Sakari Monosen ideoiman uuden telastoratkaisun prototyyppiä.
Metsäteiden kuntoinventointi ja metsätierekisteri
Metsäteiden kuntoinventointi ja metsätierekisteri
Projektiin ”Metsäautotiestön kuntokartoitus ja kehittäminen” liittyvä tuloskalvosarja, 18 kalvoa.
Kohti metsäkoneiden akselipainojen yhtenäistä määritystä
Metsäteho Oy:n johdolla on kirjoitettu suositukset Suomessa käytettävän puunkorjuukaluston akselipainojen määritykseen. Suositukset on tehty yhteistyössä kone- ja laitevalmistajien, koneyrittäjien sekä puunkorjuuorganisaatioiden kanssa. Puunkorjuukaluston akselipainoja tarvitaan, kun lasketaan korjuukoneiden pintapaineita sekä tulevaa direktiiviä silmälläpitäen. Puunkorjuukoneiden pintapaineita tarvitaan esimerkiksi, kun arvioidaan koneyksiköiden maastokelpoisuuskykyä etenkin heikosti kantavilla mailla.
Metsäteiden kuntoinventoinnin ja kuntotiedon hyödyntämisen toimintamalli
Projektissa luotiin metsätiestölle kuntoluokitus ja tiekunnon arviointiohjeet, kehitettiin kuntoinventointiin tiedonkeruuvälineistöä ja tietojen analysointia. Lisäksi laadittiin toimintamalli ja siihen liittyvä ohjeistus metsäteiden kuntoinventoinnin tekemiseen sekä hahmotettiin metsätietietokannan toteutusvaihtoehtoja. Kuntoluokituksessa pyrittiin soveltamaan infrarakentamisen alalla käytettävää käsitteistöä (InfraRYL). Kehittelyn aikana kuntoluokitusta ja kuntoarvioinnin suoritustapaa testattiin useita kertoja käytännössä. Projektissa tuotettiin lisäksi ohjeistoa tiehankkeiden suunnittelussa tarvittavien tien vaikutusalueen puustotietojen laskentaan.
Metsäteiden kuntoinventoinnin ja kuntotiedon hyödyntämisen toimintamalli