Metsäteho Oy:n tutkimuksessa selvitettiin, että aines- ja energiapuun integroidun hakkuun tuottavuus on vain noin 10 prosenttia pienempi kuin tavanomaisessa kokopuun hakkuussa ensiharvennuksella. Tulosten perusteella voidaan ennustaa, että integroitu korjuu tulee lisääntymään jatkossa niin ensiharvennuksilla kuin myöhemmilläkin harvennuksilla. Kuitu- ja energiapuun kysyntä sekä niiden kanto- ja tehdashinnat määrittävät integroidun korjuun volyymit.
Moipu 400 ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa
Moipu 400 ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa
Projektiin ”Aines- ja energiapuun hankinnan tehostaminen nuorista metsistä” liittyvä tuloskalvosarja, 28 kalvoa.
Uusi menetelmä metsäteiden kunnon inventointiin
Metsäteiden kunnon inventointiin kehitettiin karttapohjaista työskentelytapaa sekä gps- ja digikuvatekniikkaa soveltava menetelmä. Samalla metsätiestölle kehitettiin kuntoluokitus. Kehitetyn luokituksen pohjana pidettiin infrarakentamisen alalla käytettävää käsitteistöä. Siten metsäteiden kunnosta käytetään samanlaista käsitteistöä kuin maanteiden kunnosta.
Metsähallitus testasi Monosen telastoratkaisun
Uudella telastoratkaisulla pystytään selvästi vähentämään raiteenmuodostusta ja kiinnijuuttumisen riskiä pehmeiden maiden puunkuljetuksessa. Samalla se antaa mahdollisuuden isompien kuormien kuljettamiseen. Metsähallituksen metsätalouden kehittämistoiminto testasi Sakari Monosen ideoiman uuden telastoratkaisun prototyyppiä.
Metsäteiden kuntoinventointi ja metsätierekisteri
Metsäteiden kuntoinventointi ja metsätierekisteri
Projektiin ”Metsäautotiestön kuntokartoitus ja kehittäminen” liittyvä tuloskalvosarja, 18 kalvoa.
Kohti metsäkoneiden akselipainojen yhtenäistä määritystä
Metsäteho Oy:n johdolla on kirjoitettu suositukset Suomessa käytettävän puunkorjuukaluston akselipainojen määritykseen. Suositukset on tehty yhteistyössä kone- ja laitevalmistajien, koneyrittäjien sekä puunkorjuuorganisaatioiden kanssa. Puunkorjuukaluston akselipainoja tarvitaan, kun lasketaan korjuukoneiden pintapaineita sekä tulevaa direktiiviä silmälläpitäen. Puunkorjuukoneiden pintapaineita tarvitaan esimerkiksi, kun arvioidaan koneyksiköiden maastokelpoisuuskykyä etenkin heikosti kantavilla mailla.
Metsäteiden kuntoinventoinnin ja kuntotiedon hyödyntämisen toimintamalli
Projektissa luotiin metsätiestölle kuntoluokitus ja tiekunnon arviointiohjeet, kehitettiin kuntoinventointiin tiedonkeruuvälineistöä ja tietojen analysointia. Lisäksi laadittiin toimintamalli ja siihen liittyvä ohjeistus metsäteiden kuntoinventoinnin tekemiseen sekä hahmotettiin metsätietietokannan toteutusvaihtoehtoja. Kuntoluokituksessa pyrittiin soveltamaan infrarakentamisen alalla käytettävää käsitteistöä (InfraRYL). Kehittelyn aikana kuntoluokitusta ja kuntoarvioinnin suoritustapaa testattiin useita kertoja käytännössä. Projektissa tuotettiin lisäksi ohjeistoa tiehankkeiden suunnittelussa tarvittavien tien vaikutusalueen puustotietojen laskentaan.
Metsäteiden kuntoinventoinnin ja kuntotiedon hyödyntämisen toimintamalli
Ohje 1 Metsätien vaikutusalueen määritys ja puustotiedot
Tieverkostoa hyödyntämällä päästään tarkastelemaan tiestön vaikutuspiirissä olevan metsikkökuvioinnin ominaisuustietoja monella tapaa ja erilaisina otoksina. Tässä esimerkissä selvitetään puuston määrä ja metsäsuunnittelun yhteydessä esitettyjen hakkuu esitysten tuottama hakkuukertymä halutun tiealueen vaikutuspiiristä halutulta alueelta. Työssä käytetään ArcMap 9.2 -ohjelmaa sekä Luotsi Gis -suunnitteluohjelmaa.
Ohje 2 Omistajien nimet suunnittelualuekartalle
Ohjeessa esitellään seuraavien ohjelmien ja aineistojen käsittelyä.
Ohjelmat
– ArcMap 9.2
– Spatial Analys -laajennusosa
– Luotsi Gis
Aineistot
– metsäsuunnitelmat
– monilähde VMI:n -rasteriaineistot
– maanmittauslaitoksen maastotietokanta
– kiinteistörekisteritiedot
– perus- ym. kartta-aineistot
Ohje 3 Tieyhteyden määrittäminen
Tietiheyden laskentaan joltakin alueelta, esimerkiksi kunnan alueelta, tarvitaan ko. alueen metsämaan pinta-ala ja kunnan tieverkoston yhteenlaskettu pituus. Tieverkon pituus jaetaan metsämaan pinta-alalla, jolloin saadaan tiemetrit metsämaan pinta-alaa kohden.