Käyttöpaikalla haketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto
Raporttiin 122 ”Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto” liittyvä tuloskalvosarja, 15 kalvoa.
metsatehon_raportti_122
Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1995-2000
Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1995-2000
Raporttiin 125 ”Puutavaran korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1995 – 2000” liittyvä tuloskalvosarja, 20 kalvoa.
metsatehon_raportti_125
Puutavaran korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1995 – 2000
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuutta vuosina 1995-2000. Kannattavuutta analysoitiin koko maan tasolla ja lääneittäin. Lisäksi tarkasteltiin eri tekijöiden, kuten yrityksen koon, työmäärän ja kaluston määrän yhteyttä kannattavuuteen. Kannattavuuden lisäksi laskettiin rahoitustilannetta kuvaavia tunnuslukuja.
Puutavaran korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1995 – 2000
Puuntuotannon, puunkorjuun ja kaukokuljetuksen energian ja käyttöaineiden kulutuksen sekä päästöjen laskentamenetelmä
Arviointimenetelmä on tarkoitettu palvelemaan puunhankintaorganisaatioi-den toimintokohtaista ympäristölaskentaa ja raportointia. Menetelmällä voi-daan tuottaa myös puutavaralajikohtaista energian kulutus- ja päästötietoa metsäteollisuustuotteiden elinkaarilaskentaa varten.
Arviointimenetelmän käyttö Metsätehossa on kytketty Metsätehon osakkailta vuosittain kerättävään puuntuotannon, puunkorjuun ja kaukokuljetuksen suorite-, kustannus- ja olosuhdetilastoon. Arviointimenetelmällä tuotetaan koko tilastoaineistoa sekä osakaskohtaisia tietoja vastaavat toiminto- ja puutavaralajikohtaiset laskelmat. Menetelmällä tuotetaan myös KCL:n käyttöön vuosittain Metsäntutkimuslaitoksen metsätilaston markkinahakkuu- ja puuntuotantotietojen perusteella lasketut puutavaralajikohtaiset energian ja käyttöaineiden yksikkökulutus- ja yksikköpäästökertoimet. Laskennassa käytetään Metsätehon tilastojen hakkuu-, korjuu- ja kuljetustapa- sekä olosuhdejakautumia.
Korjureiden käyttömahdollisuudet
Korjureiden käyttömahdollisuudet
Raporttiin 121 ”Korjureiden käyttömahdollisuuksista” liittyvä tuloskalvosarja, 16 kalvoa.
metsatehon_raportti_121
Puutavaran metsäkuljetuksen ajanmenekki
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää metsäkuljetuksen ajanmenekki päätehakkuilla ja harvennuksissa koneellisen hakkuun jälkeen eri olosuhteissa.
Tutkimukseen valittiin 8 tyypillistä, uudehkoa, erikokoista kuormatraktoria eri puolilta Suomea. Tutkimus toteutettiin aika- ja seurantatutkimuksen yhdistelmänä. Aikatutkimuksen perusteella mallinnettiin metsäkuljetuksen ajanmenekin rakenne työvaiheittain. Seurantatutkimuksella selvitettiin ajanmenekin taso pitkällä aikavälillä vaihtelevissa olosuhteissa. Aikatutkimuksen yhteydessä mitattiin myös harvennustyömaiden työnjälki. Tutkimusaineistot kerättiin vuoden 1998 aikana.
Kuitupuun tehdasmittauksen kehittäminen
Kuitupuun tehdasmittauksen kehittäminen
Raporttiin 103 ”Kuitupuun tehdasmittauksen kehittäminen” liittyvä tuloskalvosarja, 6 kalvoa.
metsatehon_raportti_103
Ylitiheiden nuorten metsien harvennus
Ylitiheiden nuorten metsien harvennus
Raporttiin 108 ”Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen” liittyvä tuloskalvosarja, 16 kalvoa.
metsatehon_raportti_108
Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto
Tavoitteena oli tarkastella hakkuutähteen kuljetukseen ja vasta käyttöpaikalla tehtävään haketukseen tai murskaukseen perustuvaa polttohakkeen tuotantotekniikkaa ja -kustannuksia. Sen kilpailukykyä verrattiin palstalla tai välivarastolla tehtävään haketukseen perustuviin ketjuihin.
Työssä tutkittiin sekä hakkuutähteiden paalaukseen että irtonaisten hakkuutähteiden kuljetukseen perustuvia käyttöpaikalla haketuksen ketjuja. Tuottavuustutkimuksia tehtiin Fiberpac 370 -oksapaalaimesta, paalien kuljetuksesta ja murskauksesta.
Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto
Korjureiden käyttömahdollisuuksista
Metsäteho on osittain Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoittamassa ns. HARKO-hankkeessa (Erikoiskoneiden mahdollisuudet harvennuspuunkorjuussa) selvittänyt markkinoilla olevien korjureiden (yhdistelmäkoneiden) tuottavuutta ja kustannuskilpailukykyä perinteiseen hakkuukoneen ja kuormatraktorin muodostamaan harvennusketjuun verrattuna. Lisäksi hankkeessa on verrattu kahta erilaista korjureiden työmenetelmää. Hankkeessa tehtiin kaksi koesarjaa: peruskoesarjat syksyllä 1999 ja talvella 2000 sekä erillinen menetelmävertailukoe syksyllä 2000.
HARKO-hankkeessa ovat mukana myös Työtehoseura ry ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Työtehoseura tutkii pieniä hakkuukoneita ja Metla selvittää sekä korjureiden että pienten koneiden hakkuujäljen, tekee molemmista konetyypeistä seurantatutkimukset ja selvittää pienten hakkuukoneiden käyttöön perustuvaa koneyrittämisen kannattavuutta.