Tiedonsiirtotarpeet puuntuottamisen toiminnoissa
Raporttiin 147 ”Tiedonsiirtotarpeet puuntuottamisen toiminnoissa” liittyvä tuloskalvosarja, 14 kalvoa.
metsatehon_raportti_147
StanForD-XML -tiedostojen jatkokäsittely
Hakkuukoneen tiedonsiirtostandardin XML-versiota (StanForD-XML) on nyt kehitetty ja tutkittu noin kolmen vuoden ajan Metsätehon ja SkogForskin yhteistyönä. Sen tuloksena on syntynyt XML Schema -määritykset tärkeimmille standarditiedostoille: APT, PRD, STM ja PRI. Lisäksi on tehty muunnosohjelmat, joilla nykyisen standardin mukaisia tiedostoja voidaan muuntaa XML:ksi.
Tässä dokumentissa tarkastellaan erilaisia tapoja käsitellä tai erityisesti jatkokäsitellä StanForD-XML -tiedostoja. Tarkoitus on pyrkiä helpottamaan uusien standarditiedostojen mahdollista käyttöönottoa osana yritysten tietojärjestelmiä.
Pentin Paja Oy:n taimikonhoitolaitteen testaus
Kahdessa suppeahkossa maastokokeessa tutkittiin hakkuukoneeseen asennetun taimikon perkauslaitteen toimivuutta kuusitaimikon varhaisperkauksessa. Lisäksi tehtiin ajanmenekki- ja kustannusvertailu koneen tekemästä ja miestyönä tehtävästä taimikonhoidosta. Tutkittu kone oli Valmet 901/2 varustettuna Ilomantsilaisen Pentin Paja Oy:n taimikonhoitolaitteella.
Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoisten korjuutekniikoiden mahdollisuuksia perinteisen hakkuukoneen ja kuormatraktorin muodostamaan ketjuun verrattuna. Tällaisiksi vaihtoehdoiksi katsottiin korjurit, kaivukonealustaiset hakkuukoneet ja kauko-ohjattava pienharvesteri. Tarkoituksena oli selvittää näiden koneiden käyttöä harvennuksista päätehakkuisiin. Pienharvesterilla rajoituttiin kuitenkin vain ensimmäiseen harvennukseen, koska se ei kokonsa puolesta sovellu järeämmälle puustolle.
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen
Tutkimuskokonaisuudessa selvitettiin sekä metsäkoneiden että puutavara-autojen polttoaineenkulutusta. Tämän osaprojektin tavoitteena oli kehittää metsäkoneiden polttoaineenkulutuksen mittausmenetelmiä sekä tuottaa tietoa metsäkoneiden polttoaineen kulutustasoista sekä työvaihekohtaisista kulutuksista. Polttoaineenkulutuksen mittaus edesauttaa polttoaineen säästöä. Esimerkiksi viiden prosentin polttoaineen säästöllä saadaan n. 5 milj. euron kustannussäästö vuositasolla puunkorjuussa ja puutavaran autokuljetuksessa.
Tiedonsiirtotarpeet puuntuottamisen toiminnoissa
Metsänhoitotöissä tietoa välitetään vielä suurelta osin paperilomakkein ja suullisesti. Tämä vie aikaa varsinaiselta metsänhoitotyöltä ja rasittaa lisäksi työnjohdon ajankäyttöä. Puunkorjuussa hakkuukoneet sekä osin myös metsätraktorit on varustettu karttajärjestelmin ja tiedonsiirtosovelluksin. Voitaisiinko tietotekniikkaa hyödyntää myös metsänhoitotöitä tekevissä koneissa ja miestyössä?
Tutkimuksessa selvitettiin osakaskohtaisin haastatteluin puuntuottamisen toimintoihin liittyviä sähköisen tiedonsiirron tarpeita ja mahdollisuuksia.
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2002
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2002
Metsätehon asiantuntijatyöhön perustuva kalvosarja, 14 kalvoa.
Tuhkalannoituksen vaikutus metsäjärvissä
Tutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jonka tavoitteena on selvittää puutuhkan käyttöä metsien lannoitteena ja sen ympäristövaikutuksia. Kaikkiaan kuusi vuotta kestäneessä (vv. 1997-2002) tutkimuksessa selvitettiin metsän tuhkalannoituksen vesistövaikutuksia pienissä karuhkoissa latvajärvissä ja niiden valuma-alueella. Tutkimus kohdistui kolmeen metsäjärveen, joista kahden järven valuma-alueelle levitettiin ns. itsekovetettua tuhkaa n. 6 400 kg/ha, lannoitusalojen käsittäessä 11 % ja 19 % valuma-alueesta. Kenttätutkimuksissa selvitettiin ravinteiden huuhtoutumista, alapuolisten järvien tilaa ja raskasmetallien esiintymistä vesieliöissä ennen ja jälkeen tuhkalannoituksen.
Tuhkalannoituksen vaikutukset näkyivät lievänä happamuuden vähentymisenä lannoitetuilta turvemailta tulevissa purovesissä. Kaliumpitoisuudet nousivat selvästi lannoituksen jälkeen, mutta esimerkiksi fosforia huuhtoutui vain vähäisessä määrin.
Sellupuun laadun säilyttäminen
Tutkimuksessa selvitettiin talvikaatoisen sellunvalmistukseen tarkoitetun puun laadun säilyttämismahdollisuuksia kesäaikaisessa varastoinnissa. Varastoidut puut olivat mäntyä, kuusta ja koivua. Kokeiltavat menetelmät olivat vesi- (vain männyllä), kastelu- ja kylmävarastointi
Talvikaatoisia puita varastoitiin keväästä syys-lokakuun vaihteeseen asti. Varastoinnin lopussa määritettiin puiden laatu aiemmissa lahopuututkimuksissa käytetyllä menetelmällä. Tämän jälkeen puuerät kuorittiin ja haketettiin tehtaalla. Hakkeesta otettiin näytteet, jotka toimitettiin sellunkeittokokeisiin.
Varastoinnin aikana puissa tapahtui puuainesmuutoksia, joita olivat sinistymä sekä kova ja pehmeä laho. Lisäksi muuttuivat kosteudet.
Korjuun ohjauksen tietotarvekartoitus
Tiedonsiirtotarpeet ja -tekniikat katkonnan ohjauksessa ja puuntuottamisen toiminnoissa -projektissa tehtiin metsäkoneita koskeva puunhankinnan tietotarvekartoitus yrityskohtaisina asiantuntijahaastatteluina sekä Metsätehon asiantuntijatyönä. Kartoitus tehtiin puunhankinnan ja etenkin katkonnan ohjauksessa käytettävän langattoman tiedonsiirron nykytilanteen ja kehittämistarpeiden arvioimiseksi sekä hakkuukoneen tiedonsiirtostandardin XML-version kehittämistyön tueksi.