Tutkimuksessa selvitettiin metsätalouden palveluyritysten toiminnan paikallisuuden vaikutuksia tutkimalla, miten sijaintipaikkakunnalla tapahtuva toiminta näkyy maaseudulla sijaitsevien yritysten kannattavuudessa, kilpailukyvyssä ja työvoiman saatavuudessa kaupunkikeskuksissa sijaitseviin yrityksiin verrattuna. Lisäksi selvitettiin maaseudulla toimivien yritysten vaikutuksia työllisyyteen ja talouteen sekä tyytyväisyyttä sijaintiseutukunnan tarjoamiin yrittämisen edellytyksiin ja kuinka niitä yritysten mielestä pitäisi parantaa.
Hakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittaus
Hakkuutähteen metsäkuljetuksen työsuoritteen maksatus tehdään nykyisin yleisimmin kahdessa vaiheessa: ennakkomaksu metsäkuljetuksen päätyttyä ja tasauslasku haketuksen jälkeen. Tässä toimintatavassa ongelmakohtina ovat kaksi erillistä maksatusta samasta työstä ja näiden maksatusten välillä raaka-aineessa tapahtuvat, jopa olennaisesti sen määrään vaikuttavat muutokset.
Hankkeessa kehitettiin hakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittaukseen liukuvaan keskiarvoon perustuva menetelmä, jossa metsäkuljetuksen päätyttyä tehdään vain kertamaksatus. Menetelmä perustuu yrittäjän tai kuljettajan ilmoittamaan työmaakohtaiseen kuormalukuun ja kontrollihaketuksista laskettavaan liukuvaan kuormakoon keskiarvoon. Kuormaluvun ja kuormakoon tulona saadaan työmaan hakkuutähteen määrä, jota käytetään maksatuksen perusteena.
Kulotusopas
Kulotus on palaamassa suomalaiseen metsänhoitoon.
Matkakertomus opintomatkalta Kanadaan – IUFRO-harvennuskonferenssi ja FERIC-vierailu syyskussa 2001
Opintomatkan pääsisältönä oli osallistuminen harvennuskonferenssiin, jonka järjesti kansainvälisen metsäntutkimusyhteisön (IUFRO) ryhmä n:o 3.09, ”Harvesting and economics of thinnings”. Konferenssin teemana oli: Harvennus – arvokas metsänkäsittelyn väline.
Konferenssi pidettiin Kanadan Quebecissä 9. – 14.9.2001, ja se koostui kah-desta seminaaripäivästä ja kolmipäiväisestä retkeilystä. Seminaariosuudessa pidettiin runsaat 30 harvennusten perusteita, menetelmiä ja tekniikkaa koskevaa esitelmää ja lisäksi esillä oli kymmenkunta aihetta käsittelevää posteria. Retkeilyllä perehdyttiin Kanadan metsätalouteen ja metsien harvennustilanteeseen sekä nähtiin esimerkkejä harvennuspuun mekaanisesta jalostuksesta.
Matkakertomus opintomatkalta Kanadaan – IUFRO-harvennuskonferenssi ja FERIC-vierailu syyskussa 2001
Käyttöpaikalla haketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto
Käyttöpaikalla haketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto
Raporttiin 122 ”Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto” liittyvä tuloskalvosarja, 15 kalvoa.
metsatehon_raportti_122
Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1995-2000
Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1995-2000
Raporttiin 125 ”Puutavaran korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1995 – 2000” liittyvä tuloskalvosarja, 20 kalvoa.
metsatehon_raportti_125
Puutavaran korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1995 – 2000
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuutta vuosina 1995-2000. Kannattavuutta analysoitiin koko maan tasolla ja lääneittäin. Lisäksi tarkasteltiin eri tekijöiden, kuten yrityksen koon, työmäärän ja kaluston määrän yhteyttä kannattavuuteen. Kannattavuuden lisäksi laskettiin rahoitustilannetta kuvaavia tunnuslukuja.
Puutavaran korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1995 – 2000
Puuntuotannon, puunkorjuun ja kaukokuljetuksen energian ja käyttöaineiden kulutuksen sekä päästöjen laskentamenetelmä
Arviointimenetelmä on tarkoitettu palvelemaan puunhankintaorganisaatioi-den toimintokohtaista ympäristölaskentaa ja raportointia. Menetelmällä voi-daan tuottaa myös puutavaralajikohtaista energian kulutus- ja päästötietoa metsäteollisuustuotteiden elinkaarilaskentaa varten.
Arviointimenetelmän käyttö Metsätehossa on kytketty Metsätehon osakkailta vuosittain kerättävään puuntuotannon, puunkorjuun ja kaukokuljetuksen suorite-, kustannus- ja olosuhdetilastoon. Arviointimenetelmällä tuotetaan koko tilastoaineistoa sekä osakaskohtaisia tietoja vastaavat toiminto- ja puutavaralajikohtaiset laskelmat. Menetelmällä tuotetaan myös KCL:n käyttöön vuosittain Metsäntutkimuslaitoksen metsätilaston markkinahakkuu- ja puuntuotantotietojen perusteella lasketut puutavaralajikohtaiset energian ja käyttöaineiden yksikkökulutus- ja yksikköpäästökertoimet. Laskennassa käytetään Metsätehon tilastojen hakkuu-, korjuu- ja kuljetustapa- sekä olosuhdejakautumia.
Korjureiden käyttömahdollisuudet
Korjureiden käyttömahdollisuudet
Raporttiin 121 ”Korjureiden käyttömahdollisuuksista” liittyvä tuloskalvosarja, 16 kalvoa.
metsatehon_raportti_121
Puutavaran metsäkuljetuksen ajanmenekki
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää metsäkuljetuksen ajanmenekki päätehakkuilla ja harvennuksissa koneellisen hakkuun jälkeen eri olosuhteissa.
Tutkimukseen valittiin 8 tyypillistä, uudehkoa, erikokoista kuormatraktoria eri puolilta Suomea. Tutkimus toteutettiin aika- ja seurantatutkimuksen yhdistelmänä. Aikatutkimuksen perusteella mallinnettiin metsäkuljetuksen ajanmenekin rakenne työvaiheittain. Seurantatutkimuksella selvitettiin ajanmenekin taso pitkällä aikavälillä vaihtelevissa olosuhteissa. Aikatutkimuksen yhteydessä mitattiin myös harvennustyömaiden työnjälki. Tutkimusaineistot kerättiin vuoden 1998 aikana.