Korjureiden käyttömahdollisuudet
Raporttiin 121 ”Korjureiden käyttömahdollisuuksista” liittyvä tuloskalvosarja, 16 kalvoa.
metsatehon_raportti_121
Puutavaran metsäkuljetuksen ajanmenekki
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää metsäkuljetuksen ajanmenekki päätehakkuilla ja harvennuksissa koneellisen hakkuun jälkeen eri olosuhteissa.
Tutkimukseen valittiin 8 tyypillistä, uudehkoa, erikokoista kuormatraktoria eri puolilta Suomea. Tutkimus toteutettiin aika- ja seurantatutkimuksen yhdistelmänä. Aikatutkimuksen perusteella mallinnettiin metsäkuljetuksen ajanmenekin rakenne työvaiheittain. Seurantatutkimuksella selvitettiin ajanmenekin taso pitkällä aikavälillä vaihtelevissa olosuhteissa. Aikatutkimuksen yhteydessä mitattiin myös harvennustyömaiden työnjälki. Tutkimusaineistot kerättiin vuoden 1998 aikana.
Kuitupuun tehdasmittauksen kehittäminen
Kuitupuun tehdasmittauksen kehittäminen
Raporttiin 103 ”Kuitupuun tehdasmittauksen kehittäminen” liittyvä tuloskalvosarja, 6 kalvoa.
metsatehon_raportti_103
Ylitiheiden nuorten metsien harvennus
Ylitiheiden nuorten metsien harvennus
Raporttiin 108 ”Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen” liittyvä tuloskalvosarja, 16 kalvoa.
metsatehon_raportti_108
Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto
Tavoitteena oli tarkastella hakkuutähteen kuljetukseen ja vasta käyttöpaikalla tehtävään haketukseen tai murskaukseen perustuvaa polttohakkeen tuotantotekniikkaa ja -kustannuksia. Sen kilpailukykyä verrattiin palstalla tai välivarastolla tehtävään haketukseen perustuviin ketjuihin.
Työssä tutkittiin sekä hakkuutähteiden paalaukseen että irtonaisten hakkuutähteiden kuljetukseen perustuvia käyttöpaikalla haketuksen ketjuja. Tuottavuustutkimuksia tehtiin Fiberpac 370 -oksapaalaimesta, paalien kuljetuksesta ja murskauksesta.
Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto
Korjureiden käyttömahdollisuuksista
Metsäteho on osittain Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoittamassa ns. HARKO-hankkeessa (Erikoiskoneiden mahdollisuudet harvennuspuunkorjuussa) selvittänyt markkinoilla olevien korjureiden (yhdistelmäkoneiden) tuottavuutta ja kustannuskilpailukykyä perinteiseen hakkuukoneen ja kuormatraktorin muodostamaan harvennusketjuun verrattuna. Lisäksi hankkeessa on verrattu kahta erilaista korjureiden työmenetelmää. Hankkeessa tehtiin kaksi koesarjaa: peruskoesarjat syksyllä 1999 ja talvella 2000 sekä erillinen menetelmävertailukoe syksyllä 2000.
HARKO-hankkeessa ovat mukana myös Työtehoseura ry ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Työtehoseura tutkii pieniä hakkuukoneita ja Metla selvittää sekä korjureiden että pienten koneiden hakkuujäljen, tekee molemmista konetyypeistä seurantatutkimukset ja selvittää pienten hakkuukoneiden käyttöön perustuvaa koneyrittämisen kannattavuutta.
Metsäalan palvelut Internetiin
Hankkeessa haettiin uutta toimintatapaa perinteiseen metsäalan palveluyritysten sopimusten hankintaan, työsuhteiden luomiseen sekä metsätyövoiman yhteiskäyttöön.
Esitutkimuksen tulokset korostivat tiedottamisen tarpeellisuutta toimeksiannettavista urakointi- ja työtehtävistä. Niin ikään tiedon saatavuuden parantamista sekä yrittäjistä että työntekijöistä pidettiin tarpeellisena. Internetiä pidettiin suosituimpana informaatiokanavana.
Puuraaka-aineen tuotanto elinkaarilaskennassa
Tämä raportti sisältyy projektiin Puuntuotanto- ja hankintavaiheet metsän tuotteiden elinkaarilaskennassa, joka on osa Puuhuollon ympäristöjohtamisen välineet -tutkimuskonsortiota.
Puuhuollon ympäristöjohtamisen välineet -tutkimuskonsortio on Metsäalan tutkimusohjelmaan Wood Wisdom kuuluva hanke, joka on ohjelman kautta saanut rahoitusta Tekesistä. Konsortiota on rahoittanut myös Biodiversiteettitutkimusohjelma FIBRE.
Metsäteho Oy:n projektissa ”Puuntuotanto- ja hankintavaiheet metsän tuotteiden elinkaarilaskennassa” kehitettiin metsien käsittelyn, korjuun ja kuljetuksen ympäristökuormituksen arviointia ja laskentasovelluksia ympäristöraportoinnin, ekotasetarkasteluiden, elinkaariarvioinnin sekä T&K-työn tarpeisiin. Lähtökohtana oli, että tuotantoketjun eri vaiheissa toimivat tahot vastaavat omalta osaltaan ympäristölaskennasta, mutta liittymät ja rajapinnat muihin tuotantojärjestelmän osiin on varmistettava ja testattava.
Korjuukoneiden kehittämismahdollisuudet korjuujäljen kannalta
Tämä selvitys sisältää perustietoa, jonka avulla voidaan vaikuttaa korjuujäljestä ja sen seurannasta käytävään keskusteluun. Lisäksi sen avulla voidaan tukea koneellisen korjuun ja ympäristönhoidon huomioonottamisen uskottavuutta sekä puukauppaa. Metsänomistajien mielestä hyvä korjuujälki on tärkein tulevaisuuden korjuukoneille asetettavista vaatimuksista. Kone- ja laitevalmistajille voidaan esittää perusteltuja kehittämisajatuksia ja vaikuttaa siten kone- ja laitekehitykseen.
Selvitys perustuu kirjallisuustutkimukseen ja teemahaastatteluihin. Kirjallisuustutkimuksessa käytiin läpi viimeaikaisia tuottavuus-, kone- ja menetelmätutkimuksia korjuujäljen näkökulmasta. Teoksista poimittiin korjuujäljen kehittämistä tukevia havaintoja. Selvityksen kohteena ei ollut korjuujäljen taso, vaan käytettyjen menetelmien sekä koneiden ja laitteiden syy-seuraus-suhde toteutuneeseen korjuujälkeen.
Korjuukoneiden kehittämismahdollisuudet korjuujäljen kannalta
Metsätalouden integrointi metsäteollisuuden tuotteiden elinkaariarviointiin
Tämä raportti on lyhennelmä laajemmasta englanninkielisestä esityksestä. Se sisältyy projektiin Tutkimustiedon analysointi ja hyödyntäminen ympäristöjärjestelmän ympäristövaikutusten arvioinnin keinoin, joka on osa Puuhuollon ympäristöjohtamisen välineet -tutkimuskonsortiota.
Projekti käsittelee pääasiassa ympäristöjärjestelmien toimivuutta ympäristövaikutusten käsittelyn osalta. Tämä raportti tarkastelee projektin muiden raporttien täydennyksenä elinkaariarvioinnin mahdollisuuksia toimia ympäristöjohtamisen välineenä; missä määrin ja miten sillä voidaan kattaa ympäristönhallinnan olennaisia kysymyksiä.
Metsätalouden integrointi metsäteollisuuden tuotteiden elinkaariarviointiin