Projektin tavoitteena oli kehittää energia- ja selluhakkeen tuotantomenetelmä, jolla voidaan tehostaa tiheiden ja pienirunkoisten harvennusmetsien käsittelyä. Karelian Puu ja Metalli Oy rakensi projektissa kokopuun korjuuseen tarkoitetun keräilykaatolaitteen sekä tiivistyslaitteet metsä- ja kaukokuljetusta varten. Projektissa selvitettiin menetelmän tuottavuutta ja tarkasteltiin tuotantoketjun kokonaiskustannuksia energia- ja ainespuukorjuun näkökulmista.
Talvikaatoisen kuusikuitupuun kylmävarastointi
Kylmävarastointi aloitettiin kokeiluluonteisena 1990‑luvun alkupuolella. Alussa varastoitiin havusaha- ja koivuvaneritukkeja. Sittemmin on pääkohteeksi tullut kuusikuitupuu. On haluttu luoda menetelmä, jolla talvikaatoinen kuusikuitupuu kelpaa laadultaan mekaanisen massan raaka-aineeksi myös kesäkaudella, sekä torjua kuusikuitupuun pulaa loppukesällä. Talvina 1998 ‑ 1999 ja 1999 ‑ 2000 on kylmävarastoitu useita satojatuhansia kiintokuutiometrejä puuta.
Kylmävarastoinnin tavoite ei ole pitää varastoitua puutavaraa mahdollisimman kylmänä, vaan estää puutavaran laatua huonontavien, yleensä sienten aiheuttamien muutosprosessien käynnistyminen. Näitä muutoksia ovat kuusikuitupuussa pölkkyjen päiden tummuminen ja puuaineen vaaleuden vähentyminen. Lämpötilan lisäksi sienien toimintaa yleensä rajoittaa puuaineen liian suuri tai pieni kosteus.
Monimuotoisuuden mittaaminen ja seurannan toteuttamisen mahdollisuudet
Monimuotoisuutta koskevan ympäristötiedon tarve kasvoi käytännön metsätaloudessa huomattavasti 1990-luvulla kansainvälisten sopimusten ja niitä seuranneiden kansallisten ohjelmien ja lainsäädännöllisten muutosten seurauksena. Metsäteollisuusyritykset ja niiden puuntuottamisesta vastaavat organisaatiot sopeuttivat toimintaansa muuttuneeseen toimintaympäristöön nopeasti uusimalla mm. metsänkäsittelyohjeitaan sekä kehittämällä suunnittelu- ja tiedonkeruujärjestelmiään. Tutkimus- ja kehitystyö on jatkunut edelleen, ja erityisesti käytännön toimijat ovat kohdistaneet suuria odotuksia järjestelmiin tai mittareihin, jotka mahdollistaisivat monimuotoisuuden kokonaisvaltaisen hallinnan. Ekologinen tutkimus on tarjonnut ratkaisuksi tutkimuslähtökohdista kehitettyjä suunnittelu- ja optimointimenetelmiä.
Tässä raportissa tarkastellaan monimuotoisuuden mittaamisen ja seurannan toteuttamismahdollisuuksia ja niihin liittyviä rajoituksia. Tarkastelun lähtökohtana on käytännön metsätalousorganisaation näkökulma ja tarpeet.
Monimuotoisuuden mittaaminen ja seurannan toteuttamisen mahdollisuudet
Kulotuksen tekniikka ja menetelmät
Kulotuksen käytännön toteuttamisesta, sen tekniikoista ja menetelmistä, ei ole tehty pitkään aikaan käytännön kulotustyötä palvelevaa tutkimusta. Viimeisin kotimainen kulotuksen ohjekirja on peräisin vuodelta 1951. Noista ajoista metsätalouden menetelmät ovat suuresti muuttuneet, mikä aiheuttaa omia vaatimuksiaan myös kulotuksen suhteen. Toisaalta kulotuksessa käytettävä kalusto on kehittynyt huomattavasti, mikä helpottaa kulotuksen toteuttamista.
Kuitenkin kulotuksen tärkeimpään elementtiin – tuleen – pätevät edelleen samat lainalaisuudet kuin 50 vuotta sitten, ja siksi tietyt peruselementit pysyvät kulotustekniikoissa ja menetelmissä aina samanlaisina. Hyvään tulokseen kulotuksen avulla pääsemiseksi on tärkeää tuntea palamiseen ja tulen käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät kulotustekniikoiden ja kaluston käytön lisäksi.
Puuntuotannon ympäristönäkökohtien tunnistaminen ja merkittävyys ympäristöjärjestelmässä
Tieteellisen tiedon puute varsinkin metsien monimuotoisuudesta arvioitiin keskeiseksi ongelmaksi, kun metsänhoito-organisaatioiden ympäristöjärjestelmiin kehitettiin puuntuottamisen ympäristönäkökohtien tunnistamisen ja ympäristövaikutusten arvioinnin mallia vuonna 1996. Paljolti juuri tällä perusteella Puuhuollon ympäristöjohtamisen välineet -tutkimuskonsortion yhdeksi teemaksi otettiin tutkimustiedon tuotteistamismahdollisuudet ympäristöjärjestelmässä. Käsillä oleva raportti tarkastelee ympäristönäkökohtien tunnistamisen ja ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämismahdollisuuksia tässä suhteessa.
Puuntuotannon ympäristönäkökohtien tunnistaminen ja merkittävyys ympäristöjärjestelmässä
Kuitupuun tehdasmittauksen kehittäminen
Projektin tavoitteena oli selvittää nykyisten puutavaran tehdasmittausmenetelmien soveltuvuus kuitupuun laadun mittaamiseen sekä määrittää niiden kehittämistarpeet. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti kuitupuun kosteuden ja kuiva-ainepitoisuuden tehdasmittaukseen soveltuvat menetelmät.
Projekti on osatehtävä Metsätehon hankkeessa ”Kuitupuun lajittelu ja mittaus puunhankinnan ja tehdaskäsittelyn yhteydessä”. Toinen osatehtävä hankkeessa on ”Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä”. ”Kuitupuun lajittelu ja mittaus puunhankinnan ja tehdaskäsittelyn yhteydessä” -hanke kuuluu VTT Energian koordinoimaan Tekesin Puulaatu-teknologiaohjelmaan.
Metsäkone- ja puutavara-autokalusto ja sen työmäärät vuonna 1999
Tutkimuksessa selvitettiin Metsätehon osakkaiden teettämään puunkorjuuseen ja -kuljetukseen vuonna 1999 osallistuneiden hakkuukoneiden, kuormatraktorien, yhdistelmäkoneiden ja puutavara-autoyhdistelmien lukumäärät, ominaisuudet ja työmäärät. Vastaava selvitys on edellisen kerran tehty vuotta 1994 koskien.
Puunkorjuun koneiden määrät, ominaisuudet ja työmäärät perustuvat urakanantajien ilmoittamiin tietoihin samoin kuin puutavara-autoyhdistelmien työmäärät ja ajoneuvokohtaisten nosturien ominaisuudet. Vetoautojen ja perävaunujen ominaisuustiedot perustuvat ajoneuvohallintakeskuksen rekisteritietoihin.
Metsäkone- ja puutavara-autokalusto ja sen työmäärät vuonna 1999
Asiantuntijanäkemykset ympäristövaikutusten arvioinnista
Teemahaastattelulla selvitettiin metsätalouden ympäristövaikutuksiin perehtyneiden ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemys Metsätehon osakkaiden metsänhoito-organisaatioissa käytössä olevasta ympäristönäkökohtien tunnistamisen ja niihin liittyvien ympäristövaikutusten arvioinnin toteutustavasta. Erityisesti selvitettiin sitä koskevia kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia tutkimustiedon hyödyntämisen näkökulmasta.
Selvitys osoitti, että arviointimallin rakennetta on tarpeen edelleen kehittää. Rakennetta pidettiin erityisesti useiden vaikutusluokkien osalta päällekkäisenä ja epäselvänä. Myös alueellisen ja ajallisen ulottuvuuden nostaminen osaksi arviointimallin rakennetta tuotiin painokkaasti esille.
Henkilökohtaiseen tuottavuustavoitteeseen perustuva raivaussahatyön palkkausjärjestelmä
Tähän tutkimusraporttiin on koottu vuonna 1999 aloitetussa Metsätehon tutkimushankkeessa Taimikon perkauksen laadun ja tuottavuuden seuranta kehitetyn uuden palkkausjärjestelmän perusteet sekä sitä varten laaditut ohjeet lomakemalleineen. Lisäksi on tehty yritysten käyttöön tarkoitetut taulukkolaskentasovellukset, jotka on saatavissa Metsätehosta.
Toisessa samaan tutkimushankkeeseen liittyvässä Metsätehon raportissa (99, osa 2) esitellään tulokset hankkeeseen osallistuneiden Metsätehon osakkaiden toteuttaman taksoitus- ja tuottavuuden seurantamallin kokeilusta.
Henkilökohtaiseen tuottavuustavoitteeseen perustuva raivaussahatyön palkkausjärjestelmä
Henkilökohtaiseen tuottavuustavoitteeseen perustuva raivaussahatyön palkkausjärjestelmä
Tässä tutkimusraportissa esitellään tulokset Metsätehon osakkaiden toteuttaman taksoitus- ja tuottavuuden seurantamallin kokeilusta, joka sisältyi vuonna 1999 aloitettuun Metsätehon tutkimushankkeeseen Taimikon perkauksen laadun ja tuottavuuden seuranta.
Toiseen samaan tutkimushankkeeseen liittyvään Metsätehon raporttiin (99, osa 1) on koottu vuonna 1999 aloitetussa Metsätehon tutkimushankkeessa Taimikon perkauksen laadun ja tuottavuuden seuranta kehitetyn uuden palkkausjärjestelmän perusteet sekä sitä varten laaditut ohjeet lomakemalleineen.
Henkilökohtaiseen tuottavuustavoitteeseen perustuva raivaussahatyön palkkausjärjestelmä