Lenkous ja mutka ovat yleisiä vikoja sahatukissa. Sahoilla tukin lenkous on yleensä arvioitu silmävaraisesti tukkien vastaanottomittauksen ja lajittelun tarpeita varten. Optisten tukkimittareiden käyttö lenkouden automaattisessa mittauksessa on ollut vähäistä mittauksen epätarkkuuden vuoksi. Tutkimuksessa selvitettiin optisten tukkimittareiden lenkouden mittaustarkkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä pyrittiin löytämään keinoja mittaustarkkuuden parantamiseksi. Lisäksi tarkasteltiin läpimitan, pituuden ja tilavuuden mittaustarkkuutta. Tutkimuksen kohteena olivat AVM 10 -tukkimittari UPM-Kymmene Timberin Kaukaan sahalla ja Opmes 202 -tukkimittarit Enso Timber Oy:n Honkalahden ja Kotkan sahoilla. AVM 10 -tukkimittarin mittaustekniikka perustuu laservalonlähteisiin ja videokameroihin ja Opmes 202 -tukkimittarissa käytetään perinteistä vastavalotekniikkaa. Tutkimusaineisto oli 100 mänty- ja kuusitukkia molemmilla tukkimittarityypeillä. Yhteensä mitattiin 400 tukkia.
Lentotuhkan itsekovetus
Tutkimuksessa tehtiin lyhyt kirjallinen katsaus puutuhkan kovettumisen teoriaan ja olemassa olevaan tutkimustietoon sekä selvitettiin kokeellisesti ne keskeisimmät olosuhteet lentotuhkan itsekovettumisessa, joihin käytännön toiminnassa voidaan vaikuttaa.
Pääpaino oli laboratoriossa tehdyssä kokeellisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin kosteuspitoisuuden, lähtölämpötilan, säilytyslämpötilan yms. tekijöiden vaikutusta tuhkan kovettumiseen pienillä tuhkamäärillä tehdyillä kokeilla. Työssä jouduttiin lisäksi selvittämään tuhkan ja veden sekoitusta sekä kovettumisen seurantamenetelmiä.
Harvester-forwarder for logging in first-thinning stands
The development project produced a new machine for harvesting wood from thinnings. This new machine is based on the concept of a harvester-forwarder. The concept of the harvester-forwarder is that felling and processing and forest haulage are carried out using the one and the same machine. The objective of this study connected to the project and conducted by Metsäteho Oy was to conduct an analysis of the structure of the time consumption, output and costs of the said harvester-forwarder based on a new harvesting technology and harvesting method when used in first-thinning pine stands and mixed stands. The harvester-forwarder involved in the study is a machine producing delimbed timber developed by the company S Pinomäki Ky. This report is based on Metsäteho Oy`s project report no 26.
Biohajoavien öljyjen käyttö metsäkoneissa ja puutavara-autoissa
Biohajoavien öljyjen käyttö puutavaran korjuussa ja autokuljetuksessa on yleistynyt metsätalouden ympäristönhoitoon kohdistuneiden paineiden vuoksi nopeasti. Tutkimuksessa selvitettiin biohajoavien öljyjen käytön laajuus ja käytön ongelmat. Tutkimus toteutettiin kyselyn ja haastattelujen yhdistelmänä. Kysely lähetettiin Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n jäsenille sekä Koneyrittäjien liiton metsäkoneyrittäjäjäsenille. Kyselyä syvennettiin teemahaastattelemalla 21:tä kyselyyn vastannutta yrittäjää.
Biohajoavien öljyjen käyttö metsäkoneissa ja puutavara-autoissa
Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää uudella korjuumenetelmällä ja -tekniikalla toimivan yhdistelmäkoneen ajankäytön rakenne sekä ajanmenekki ensiharvennusmänniköissä ja sekametsissä. Tutkimuksen kohteena oli karsittua puutavaraa valmistava yhdistelmäkone, jonka on kehittänyt S. Pinomäki Ky.
Kohti metsäpalveluyrittäjyyttä
Raportti on suunnattu yritystoiminnan aloittamista suunnitteleville metsureille ja metsätoimihenkilöille sekä puuhuolto-organisaatioiden metsätoimihenkilöille. Sen tavoitteena on tukea yrittäjyyden ilmapiiriä ja rohkaista siihen ryhtymistä, kun riittävät edellytykset ovat olemassa. Lähtökohtana on eri osapuolia tyydyttävä asiakaslähtöinen ja pitkäjänteinen yritystoiminta.
Raportin päätarkoitus on osoittaa huomionarvoisia näkökohtia yrittäjyydessä ja tukea asiasta kiinnostuneiden omakohtaista pohdintaa. Raportti haluaa tukea yrittäjyyttä asiatietämyksen lisäksi asenne- ja tunnetasolla. Yrittäjän tai yrittäjyyttä harkitsevan omaa tietotaitoa ja itsenäistä päätöksentekoa ei voida eikä tule ohittaa.
Ensiharvennusmänty sellutehtaan raaka-aineena
Ensiharvennuspuun korjuu on ollut pitkään keskeinen tutkimus- ja kehittämistyön kohde. Myös puuntuotannossa sovellettavia harvennusmalleja on kehitetty ottaen huomioon nykyisen korjuutekniikan vaatimukset. Ensiharvennuspuun suhteelliset hankintakustannukset ovat pienentyneet, mutta silti ensiharvennusten metsänhoidollinen hakkuutarve on noin kolminkertainen viime vuosien hakkuumäärään verrattuna. Massanvalmistuskapasiteetin kasvu lisää tämän raaka-aineen kysyntää, mutta ensiharvennuspuun käytön laajentaminen vaatinee myös sellaisten massa- ja paperituotteiden kehittämistä, joiden tuotannossa voidaan hyödyntää pienikokoisen puun erityis-ominaisuuksia. Käytännön sovelluksien toteuttaminen edellyttää lisäksi, että tuotteita sekä koko tuotanto- ja hankintajärjestelmän kaikkia vaiheita kehitetään samanaikaisesti.
Kokeisiin ja laskennallisiin tarkasteluihin perustuen tutkittiin ensiharvennusmännyn minimiläpimitan, joukkokäsittelytekniikan sekä paksuuslajittelun vaikutuksia massan ominaisuuksiin ja kokonaistuotantokustannuksiin. Samalla tuotettiin perustietoa integroitujen aines- ja energiapuun hankintamenetelmien kannattavuustarkasteluja varten.
Metsäkoneiden telin liikedynamiikasta ja pintapaineiden määrittämisestä
Metsäkoneiden ympäristöystävällisyyteen joudutaan kiinnittämään tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Tässä hankkeessa selvitettiin kahta toisiinsa liittyvää asiaa, jotka ovat metsäkoneiden aiheuttamien maaperävaurioiden kannalta olennaisia – nimittäin yleisesti metsäkoneissa käytettävän telirakenteen ominaisuuksia ja metsäkoneiden pintapaineiden laskentaa. Telin tasapainoisuudelle johdettiin kaava, jolla voidaan tarkastella telin käyttäytymistä rakenteellisten arvojen ja käyttöolosuhteiden muuttuessa. Pintapaineiden laskentaa tarkasteltiin lähtökohtana yleisesti pohjoismaisessa metsäntutkimuksessa käytetty pintapaineiden laskentakaava.
Metsäkoneiden telin liikedynamiikasta ja pintapaineiden määrittämisestä
Hake-, osapuu- ja puutavaralajimenetelmien taloudellisuus sellutehtaan puunhankinnassa
Projektin tavoitteena oli tutkia erilaisten yhdistettyjen aines- ja energiapuuntuotantomenetelmien taloudellisuutta massatehtaiden puunhankinnassa. Simulointi- ja optimointimallien avulla tarkasteltiin metsäteollisuuden näkökulmasta seuraavien menetelmien edullisuutta:
– Tavaralajimenetelmä, rumpukuorinta tehtaalla
– Osapuumenetelmä, rumpukuorinta tehtaalla
– Ketjukarsinta-kuorinta-haketusyksikköön perustuva hankinta
– Osapuumenetelmä, haketus ja hakkeen puhdistus tehtaalla
– Palstahaketus, hakkeen puhdistus tehtaalla
Hake-, osapuu- ja puutavaralajimenetelmien taloudellisuus sellutehtaan puunhankinnassa
Sidosryhmien huolenilmaisut ja ympäristövaikutusten arviointi
Ympäristöjärjestelmään kuuluu menettelytapa, jolla hoidetaan sidosryhmiltä tulevan informaation ja pyyntöjen vastaanotto, dokumentointi ja vastaaminen. Menettelytapa sisältää keskustelua sidosryhmien kanssa sekä heidän huolenilmaisujensa huomioonottamisen. Sidosryhmien yhteydenottoihin vastaaminen sisältää informaatiota yrityksen toimintaan liittyvistä ympäristövaikutuksista.
Sidosryhmien huolenilmaisut ja ympäristövaikutusten arviointi