Projektissa laadittiin hakkuukoneryhmän toimintaa jäljittelevä simulointimalli, jossa on mukana runkomuodon ennustusmalli ja hakkuukoneen jakaumanohjausmenetelmä. Sahoilta hankittiin tukkitavoitejakaumia, joiden toteuttamiskelpoisuutta testattiin leimikkoaineistolla. Nykyiset runkomuodon ennustusmenetelmät ovat riittävät tarkkoja, mikäli tukkiluokat ovat leveitä. Nykyisin hakkuukoneiden mittaustarkkuus etenkin läpimitan osalta antaa mahdollisuuden noin 20 mm levyisten tukkiluokkien käyttöön.
Selvitys hakkuukoneen tiedonsiirtostandardista
Raportissa on koottu yhteen Tuotelähtöinen puunhankinta -projektin aikana hakkuukonetiedonsiirtostandardissa havaitut ongelmakohteet ja puutteet. Ongelmat ilmenivät yleensä ohjelmistojen kehitystyön yhteydessä. Ruotsissa kehitetyn tiedonsiirtostandardin ensimmäinen suomenkielinen versio julkaistiin 1992 Metsätehon monisteena. Siitä lähtien on tehty kehittämistyötä ja yhteistyö käyttäjien ja laitevalmistajien välillä on toimivaa. Tietosisältöjä on yhtenäistetty ja saatettu määrämuotoisemmaksi. Tiedonsiirtostandardissa havaitut ongelmat ovat jaettavissa rakenteeseen ja sisältöön liittyviin. Rakenteeseen liittyvistä ongelmista osa on luonteeltaan teknisiä, kuten loppumerkkien puuttuminen, muuttujien vapaa keskinäinen järjestys tai erikoismerkkien muuttuminen toisiksi, kun tiedostoja siirretään järjestelmistä toisiin. Nämä ongelmat voidaan korjata toimintaa täsmentämällä jokseenkin helposti.
Tavaralaji- ja energia-ainespuumenetelmien kilpailukyky ensiharvennuksilla
Tässä raportissa esitetään ensiharvennuspuun vaihtoehtoisia korjuu- ja käsittelymenetelmiä sekä verrataan niiden kilpailukykyä. Vertailut tehtiin eteläsuomalaisella mäntyleimikolla ja pohjanmaalaisilla mänty- ja koivuleimikoilla, joita koskevat tiedot hankittiin tässä projektissa. Eri tuotantoketjujen ja tehdaskäsittelyjen osalta sovellettiin Bioenergia-tutkimusohjelman projekteissa tuotettuja tietoja ja tässä projektissa tehtyjen koneellisen osa- ja kokopuunakorjuun kokeilujen tuloksia sekä niitä täydentäviä, käytännön toiminnasta saatuja tietoja.
Tavaralaji- ja energia-ainespuumenetelmien kilpailukyky ensiharvennuksilla
Rungon kapenemisen ennustaminen hakkuukoneen mittalaitteella – Ennustusmenetelmien vertailu
Tutkimuksessa selvitettiin rungon kapenemisen ennustamista hakkuukoneen mittalaitteella. Yksioteharvesterissa on tarkka rungon kapenemisen ennustusmenetelmä välttämätön, jotta saavutetaan paras mahdollinen apteeraus. Puutteellisen tai virheellisen tiedon pohjalta arvoapteeraus- ja jakaumaohjausmenetelmät eivät voi toimia kunnolla.
Rungon kapenemisen ennustaminen hakkuukoneen mittalaitteella Ennustusmenetelmien vertailu
Mittaustarkkuuden vaikutus sahan tukkijakauman ohjaukseen
Tutkimuksessa selvitettiin mittaustarkkuuden merkitystä sahan tukkijakauman ohjauksessa. Aiemmin ilmestyneestä kirjallisuudesta laadittiin tiivistelmiä. Tutkimuksen toisessa osassa laskettiin pituuden ja läpimitan mittaustarkkuuden merkitystä tukkijakauman ohjaukseen ja etsittiin keinoja sen huomioon ottamiseksi käytännössä.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996
Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu maksoi keskimäärin 49,10 mk/m3 vuonna 1996. Kustannukset alenivat 3 % edellisestä vuodesta. Koneellistamisaste nousi samana aikana 82 %:sta 86 %:iin, mikä oli harvennushakkuiden osuuden vähenemisen ohella merkittävin syy kustannusten alenemiseen. Päätehakkuista oli koneellistettu 90 % ja harvennushakkuista 68 %. Päätehakkuiden koneellistamisaste pysyi ennallaan ja harvennushakkuiden koneellistamisaste nousi 5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.
Tukin lenkouden mittaus optisella tukkimittarilla
Lenkous ja mutka ovat yleisiä vikoja sahatukissa. Sahoilla tukin lenkous on yleensä arvioitu silmävaraisesti tukkien vastaanottomittauksen ja lajittelun tarpeita varten. Optisten tukkimittareiden käyttö lenkouden automaattisessa mittauksessa on ollut vähäistä mittauksen epätarkkuuden vuoksi. Tutkimuksessa selvitettiin optisten tukkimittareiden lenkouden mittaustarkkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä pyrittiin löytämään keinoja mittaustarkkuuden parantamiseksi. Lisäksi tarkasteltiin läpimitan, pituuden ja tilavuuden mittaustarkkuutta. Tutkimuksen kohteena olivat AVM 10 -tukkimittari UPM-Kymmene Timberin Kaukaan sahalla ja Opmes 202 -tukkimittarit Enso Timber Oy:n Honkalahden ja Kotkan sahoilla. AVM 10 -tukkimittarin mittaustekniikka perustuu laservalonlähteisiin ja videokameroihin ja Opmes 202 -tukkimittarissa käytetään perinteistä vastavalotekniikkaa. Tutkimusaineisto oli 100 mänty- ja kuusitukkia molemmilla tukkimittarityypeillä. Yhteensä mitattiin 400 tukkia.
Lentotuhkan itsekovetus
Tutkimuksessa tehtiin lyhyt kirjallinen katsaus puutuhkan kovettumisen teoriaan ja olemassa olevaan tutkimustietoon sekä selvitettiin kokeellisesti ne keskeisimmät olosuhteet lentotuhkan itsekovettumisessa, joihin käytännön toiminnassa voidaan vaikuttaa.
Pääpaino oli laboratoriossa tehdyssä kokeellisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin kosteuspitoisuuden, lähtölämpötilan, säilytyslämpötilan yms. tekijöiden vaikutusta tuhkan kovettumiseen pienillä tuhkamäärillä tehdyillä kokeilla. Työssä jouduttiin lisäksi selvittämään tuhkan ja veden sekoitusta sekä kovettumisen seurantamenetelmiä.
Harvester-forwarder for logging in first-thinning stands
The development project produced a new machine for harvesting wood from thinnings. This new machine is based on the concept of a harvester-forwarder. The concept of the harvester-forwarder is that felling and processing and forest haulage are carried out using the one and the same machine. The objective of this study connected to the project and conducted by Metsäteho Oy was to conduct an analysis of the structure of the time consumption, output and costs of the said harvester-forwarder based on a new harvesting technology and harvesting method when used in first-thinning pine stands and mixed stands. The harvester-forwarder involved in the study is a machine producing delimbed timber developed by the company S Pinomäki Ky. This report is based on Metsäteho Oy`s project report no 26.
Biohajoavien öljyjen käyttö metsäkoneissa ja puutavara-autoissa
Biohajoavien öljyjen käyttö puutavaran korjuussa ja autokuljetuksessa on yleistynyt metsätalouden ympäristönhoitoon kohdistuneiden paineiden vuoksi nopeasti. Tutkimuksessa selvitettiin biohajoavien öljyjen käytön laajuus ja käytön ongelmat. Tutkimus toteutettiin kyselyn ja haastattelujen yhdistelmänä. Kysely lähetettiin Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n jäsenille sekä Koneyrittäjien liiton metsäkoneyrittäjäjäsenille. Kyselyä syvennettiin teemahaastattelemalla 21:tä kyselyyn vastannutta yrittäjää.
Biohajoavien öljyjen käyttö metsäkoneissa ja puutavara-autoissa