Metsäteho järjesti talven aikana ideakilpailun metsänhoidon koneellistamisen vauhdittamiseksi. Kilpailu herätti runsaasti kiinnostusta, siihen lähetettiin yhteensä 44 kilpailuehdotusta. Neljä kilpailijaa palkittiin tulosten julkistamistilaisuudessa 4.5.2010.
MenSe haastaa metsurin taimikossa
MenSe-raivauspää osoitti Metsätehon seurantatutkimuksessa olevansa jo parhaimmillaan kustannuksiltaan kilpailukyinen metsurin tekemän taimikonhoidon kanssa. Koneelliseen taimikonhoitoon ja raivaukseen tarkoitetun laitteen kehittäjä on luumäkeläinen yrittäjä Seppo Mentula.
Puuta korpikuusikosta myös kesällä
Metsäteho toteutti yhteistyökumppaneineen pehmeiden maiden puunkorjuututkimuksen Pälkäneellä. Tutkimuksessa selvitettiin metsäkoneiden varustamisen, erityisesti renkaiden ilmanpaineiden ja telojen käytön vaikutuksia koneiden maastokelpoisuuteen.
Kuormainvaakamittauksen käyttö laajenee
Kuluneen vuoden aikana metsäteollisuus, kuormainvaakavalmistajat sekä muut alan toimijat ovat panostaneet merkittävästi kuormainvaakamittaukseen kouluttamalla henkilöstöä, hankkimalla kalustoa sekä kehittämällä kuormainvaa´an ja ajoneuvotietokoneen välistä tiedonsiirtoa. Lähes jokainen puutavara-auto on varustettu kuormainvaa´alla ja kuormatraktoreistakin lähes joka kolmas.
Kohti puunkorjuukoneiden yhtenäistä pintapaineiden laskentaa
VTT rakensi Metsäteho Oy:n toimeksiannosta Metsäkone-laskentamallin. Laskentamalli määrittää erityyppisten pyöräalustaisten metsäkoneiden pintapaineet ja antaa myös ennusteen raiteen muodostuksesta.
Kokopuuna vai rankapuuna?
Nuoren kasvatusmetsän käsittelyyn on tarjolla useita vaihtoehtoisia korjuumenetelmiä: Korjuu voidaan tehdä ”perinteisesti” erilliskorjuuna eli leimikosta korjataan vain joko aines- tai energiapuuta tai integroituna korjuuna eli työmaalta korjataan sekä aines- että energiapuuta. Kummassakin korjuumenetelmässä energiapuu voidaan korjata joko karsimattomana kokopuuna tai karsittuna rankapuuna.
Kokopuun paalausta vielä tehostettava
Metsäteho Oy ja Metla selvittivät kokopuun paalauksen kilpailukykyä aines- ja energiapuun hankinnassa ensiharvennuksilta. Tutkimus oli osa Tekesin, Metsäteho Oy:n ja sen osakkaiden rahoittamaa hanketta, jossa kehitettiin Fixteri Oy:n konekonseptia vuosina 2007-2009.
RFID tehokkaan puuhuoltoprosessin ytimeen
Puuhuoltoketjun eri vaiheissa kertyy raaka-aineesta runsaasti tietoa, josta merkittävä osa hukataan ennen jalostusvaihetta. Suomessa kehitetty, langattomiin etätunnisteisiin (RFID) ja uusiin tiedonsiirtostandardeihin pohjautuva järjestelmä voi tarjota ratkaisun tähän ongelmaan. Pölkkyyn hakkuuvaiheessa kiinnitettävä tunniste (=”tagi”) sisältää yksilöllisen koodin, jonka avulla kaikki hakkuukoneen rekisteröimät ja muut eri tietojärjestelmiin tallentuneet leimikko-, runko- ja pölkkytasoiset tiedot voidaan tarvittaessa yhdistää jalostettavaan pölkkyyn ja lopputuotteeseenkin. Seurantamahdollisuuden myötä raaka-aineen käytön tehokkuus ja jalostusaste nousevat. Näin saavutetut hyödyt on arvioitu merkittäviksi
Työn muutoksen ymmärtäminen on mahdollista
Teknologiakehitys on tuottanut yhä nopeutuvia ja edelleen jatkuvia uudistuksia myös metsäalalle. Muutoksen ymmärtäminen ja riittävät välineet muutoksen hallintaan ovat nykyisin hyvän työviihtyvyyden, työn sujuvuuden ja mielekkään henkilökohtaisen työuran edellytyksiä. Puunhankinnan kehittyvät teknologiat ja rationalisointi ovat vaikuttaneet merkittävästi alan työtehtäviin ja toimintaprosesseihin ja edelleen alan tuottavuuteen, kustannuksiin ja työllisyyteen. Viimeisin informaatioteknologioihin liittyvä kehitys on tuonut kaikkien toimijoiden työhön keskeisesti mukaan tiedon tuottamisen, käyttämisen ja hallinnan.
Ideakilpailu metsänhoidon koneellistamisesta
Metsäteho Oy julistaa ideakilpailun, jonka tarkoituksena on vauhdittaa metsänhoidon koneellistamista. Kilpailussa haetaan ideoita, jotka ovat uusia ja joilla on teknis-taloudellista hyödyntämispotentiaalia. Palkintosumma on 15 000 euroa.