Puutavaralogistiikan sähköiseen sanomanvälitykseen on Metsätehon ja sen osakkaiden yhteistyönä määritetty papiNet-standardin versio, joka on nyt saatu soveltamisvalmiuteen ja julkaistaan käyttöä varten. Standardi on suunniteltu rajapinnaksi etenkin metsäyhtiöiden ja kuljetusyrittäjien tietojärjestelmien välisessä tiedonsiirrossa. Sen tavoitteena on yhdenmukaistaa puutavaran kuljetusprosesseissa käytettävät tiedot ja niiden esitystapa.
Jatkuvatoimisen istutuskoneen kehittämishanke käynnistetty
Laaja joukko metsäalan toimijoita on käynnistänyt kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa jatkuvatoiminen istutuskone. Tavoitteena on parantaa koneellisen istutuksen tuottavuutta ja kustannuskilpailukykyä olennaisesti nykyisestä.
Kohti tehokkaampaa puuhuoltoa
Puunhankintaorganisaatiot ovat koostaneet yhteisen Puutavaralogistiikka 2020 -vision ja T&K-ohjelman. Visiona on, että metsäteollisuuden puuraaka-aineen toimitusketjun kustannustehokkuus vuonna 2020 on 30 % parempi kuin nykyisin ja se täyttää samalla kestävän kehityksen vaatimukset.
Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 sekä hakeautojen kustannuslaskuri
Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) bioenergiateknologian yksikkö tutkii ja kehittää EU:n aluekehitysrahaston (Tekes) ja alan yritysten rahoittamassa ”Bioenergialogistiikan kehittäminen hyödyntäen ontelokomposiittirakenteisia siirtokontteja” -hankkeessa energiabiomassan kuljetuskalustoa. Hankkeessa tehtiin energiapuun ja polttoturpeen kuljetuskaluston kartoitus ja laadittiin laskentasovellus autokuljetusten kustannusten ja tuottojen tarkasteluun.
Puutavaran autokuljetus tehokkaammaksi
Metsätehossa on tehty tarkasteluja mahdollisuuksista suurentaa puutavara-autojen kokonaispainoja ja hyötykuormaa. Liikennevirasto on tuonut työhön kalustoteknistä asiantuntemusta ja laskentatekniikkaa.
Koneellinen metsänhoito vähentää työvoiman tarvetta
Metsätehon ja Metsäntutkimuslaitoksen laskelmat osoittivat, että koneellinen istutus ja taimikonhoito vähentävät jo nykyisellä tuottavuustasolla henkilöresurssien tarvetta metsurityöhön verrattuna. Esimerkiksi Kitkevän Naarva-perkaajan resurssitarve oli koko taimikonhoitoketju huomioiden noin 60 % metsuriketjua pienempi.
Runkolaskurit lukevat luotettavasti
Metsäkonevalmistajat ovat kehittäneet joukkokäsitteleviin hakkuulaitteisiin runkolaskureita, eli laskentamenetelmiä, joilla voidaan määrittää hakattujen runkojen lukumäärä hakkuun yhteydessä. Metsäteho Oy:n tutkimuksessa selvitettiin kolmen päämetsäkonevalmistajan (Ponsse, John Deere ja Komatsu) runkolaskureiden lukutarkkuus. Testattujen runkolaskureiden lukutarkkuus oli hyvä.
Tehokkaasti runkopuuhaketta terminaalissa Jenz-hakkurilla
Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta noin yksi terawattitunti viime vuonna. Tästä määrästä valtaosa, lähes 60 prosenttia haketettiin terminaaleissa. Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin. Toukokuussa 2011 projektissa tehtiin aikatutkimukset Hakevuori Oy:n Jenz HEM 820 DL -suurtehorumpuhakkurista Koskitukki Oy:n terminaalissa Kärkölässä.
Rankapuuna korjuu yleistyy vauhdilla
Joukkokäsittely, yhdistetty eli integroitu puunkorjuu, rankapuuna korjuu ja kuormainvaakamittaus ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Metsäteho Oy teki yhdessä TTS tutkimuksen kanssa aikatutkimuksen ensiharvennuspuun joukkohakkuusta rankapuun korjuussa. Eri hakkuumenetelmiä testattiin Metsäurakointi Behm Oy:n Valmet 901.4 -hakkuukoneella, jossa oli Valmet 350.1 -hakkuulaite.
Tehokkaasti laatuhaketta HEINOLA-rumpuhakkurilla
Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan tienvarsivarastoilla. Energiapuun haketuskalustoa on tutkittu niin tuottavuuden kuin valmistetun hakkeen laadunkin suhteen hyvin vähän 2000-luvulla Suomessa. Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen viime vuonna Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin. Marraskuussa 2010 projektissa tehtiin aikatutkimukset Hakevelhot Oy:n HEINOLA 1310 ES
-rumpuhakkurista tienvarsihaketuksessa.