Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannus-tehokas puuntuotantoketju. Tavoitteena on koneellistaa metsän-hoitotöitä merkittävästi nykyistä enemmän mutta hallitusti osana kannattavaa puuntuottamista ja koneyrittämistä. Tutkimuksen painopisteen on tarpeen olla uusien konekonseptien hakemisessa ja sitä tukevassa, kehityshyppäyksiin tähtäävässä työssä. Sen rinnalla on tuettava voimakkaasti nykyisten koneratkaisujen edelleen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Elmia Wood 2009 tutkimuksen silmin
Maailman suurimmat metsäalan messut, Elmia Wood 2009, järjestettiin kesäkuussa Jönköpingissä, Ruotsissa. Nämä kerran neljässä vuodessa järjestettävät perinteiset messut ovat puunhankinnan kehittymisen määrävälinen näytön paikka, ja valmistautuminen niihin T&K-työn ”olympiadi”.
Ennätysmetsähakkeet hakattiin tienvarsivarastoissa, terminaaleissa ja käyttöpaikoilla
Metsähakkeen käyttö on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla Suomessa. Vuonna 2008 metsähakkeen kokonaiskäyttö kohosi ennätyslukemiin ollen 4,6 milj. m3, eli noin 9,2 terawattituntia, joka oli runsaat 2 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Metsäteho Oy kartoitti vuonna 2008 käytetyt metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa.
Väkevä-kantopilkkuri testipenkissä
Väkevä-kantopilkkuri -kannonnostolaitteen on kehittänyt kiteeläinen keksijä ja yrittäjä Armas Hirvonen. Väkevä-kantopilkkuri on nykyisin yksi käytetyimmistä kannonnostolaitteista Suomessa. Työntutkimuksia Väkevä-kantopilkkuri -kannonnostolaitteesta ei ole aiemmin tehty. Metsäteho Oy ja TTS tutkimus testasivat Väkevä-kantopilkkuria päätehakkuukuusikon kantojen nostossa. Pikatestissä nostettiin runsaat 200 kuusikantoa yhtenä työpäivänä.
Metsätehon kuva-arkisto hyötykäyttöön
Metsätehon kattava valokuvakokoelma 1940-luvulta 1980-luvulle luovutettiin Suomen metsämuseo Lustoon. Samalla sovittiin kuvien digitoinnista Kantapuu-museotietokantaan. Metsätehon arkiston arvoa nostaa sen järjestelmällinen arkistointi ja hyvä oheisinformaatio.
Metsänhoidon koneellistamiselle määritetään tavoitteet
Metsänhoidon koneellistamisprojektissa kuvataan alan tavoitetila vuodelle 2015 sekä tavoitetilan kannalta keskeiset tutkimus- ja kehitystarpeet. Projektin rahoitukseen osallistuu Metsätehon osakkaiden lisäksi maa- ja metsätalousministeriö.
Kuormainvaakamittaus uudistuu
Vuoden 2009 alusta alkaen astui voimaan maa- ja metsätalous-ministeriön uusi asetus (Nro 18/08, 2.12.2008) kuormainvaa´an käytöstä puutavaran tilavuuden määrittämisessä ja erien erillään pidossa. Asetus korvaa kuormainvaakamittausta koskeneen ohjeen (Nro 47/99, 13.4.1999) sekä koekäytössä olleen Kuormainvaakamittaus II -ohjeen täydentävine liitteineen.
Metsähakkeen käytön lisääminen mahdollista muttei helppoa
EU:n energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti Suomessa on tavoitteena nostaa uusiutuvan energian osuus energian loppu-kulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu, että vuonna 2020 puupolttoaineiden primäärikäyttö Suomessa on 93-97 terawattituntia (TWh), josta metsähakkeen käyttötavoitteeksi on asetettu yhteensä 12 miljoonaa kiintokuutiometriä eli noin 24 TWh.
Järvisen kannonnostolaite Metsätehon ja TTS:n testissä
Metsäteho Oy ja TTS tutkimus testasivat paraislaisen Markku Järvisen kehittämää kannonnostolaiteprotoa. Kantoläpimitaltaan alle 40 cm:n kuusikannot nousivat hyvin ylös. Tehty selvitys nosti esille muutamia kehityskohtia nostolaitteessa. Tutkittu, paranneltu kannonnostolaite voi tuoda käyttökelpoisen ratkaisun mäntykantopotentiaalin hyödyntämiseen.
Metsäbiomassan hankinnan energiatehokkuus lupaavaa
Metsäbiomassan sisältämästä energiasta saadaan käyttöön noin 97 prosenttia, joten sen hankinta- ja kuljetusprosessi on varsin tehokas. Metsäbiomassan hankintaketjut aiheuttavat hyvin pienen osan siitä valmistetun biodieselin kasvihuonepäästöistä: pääosa päästöistä syntyy jalostusprosessissa, kuten vahan jatkojalostamisessa polttoaineeksi. Metsäteho toteutti Stora Enso Oyj:n toimeksiannosta tapaustutkimuksen metsäbiomassan hankinnan energiatehokkuudesta ja sen kasvihuonepäästöistä.