Satelliittipaikannusta (GPS eli Global Positioning System) on jo pitkään hyödynnetty koneellisessa puunkorjuussa ja hakkuukoneiden karttajärjestelmissä. Tulevaisuudessa pääpaino koneellisessa puunkorjuussa tulee olemaan kuljettajan työolosuhteiden parantamisessa, kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittämisessä ja työvaiheiden osittaisessa automatisoinnissa. Tätä varten tarvitaan yhä tarkempaa tietoa puiden sijainnista hakkuun edetessä.
Lisää tehoa uudesta teknologiasta
Laserkeilain on mullistanut metsien kaukokartoituksen ja nyt se on ripustettu hakkuukoneenkin kylkeen. Hakkuukoneesta onkin kehittymässä, päätehtävänsä ohella, keskeinen väline metsätiedon hallintaan. Kehittynyt aistintekniikka, uudet paikkatietoaineistot ja älykkäät tietojärjestelmät parantavat niin puunkorjuun kuin metsänhoidonkin kustannustehokkuutta.
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa
Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement System, OTMS) toimivuus ja mittaustarkkuus erilaisissa olosuhteissa. Järjestelmä tuottaa hakkuun yhteydessä reaaliaikaista tietoa leimikon puuston ominaisuuksista. Se tunnistaa puut automaattisesti, laskee yksittäisten puiden tunnuksia ja muodostaa puiden sijaintikartan. Puukarttajärjestelmä on kehitetty Argone Oy:n Tekesin osittain rahoittamassa tuotekehitysprojektissa vuosina 2011–2013 yhteistyössä Ponsse Oyj:n kanssa. Tuotekehitysprojektissa kehitettyä järjestelmää testattiin FIBIC-biotalousklusterin EffFibre-tutkimusohjelmassa (2010–2013).
Lisää kantavuutta puutavara-autoihin
Raskaan kuljetuskaluston mittoja ja massoja koskevat muutokset saivat lopullisen muotonsa 6.6.2013 vahvistetussa ja 1.10.2013 voimaan astuneessa ajoneuvoasetuksessa. Nyt puutavara-autoyhdistelmät voivat olla tavanomaisten 3 + 4-akselisten ja 60-tonnisten lisäksi 8 ja 9-akselisia ja kokonaispainoltaan 76 tonniin asti.
Kosteusindeksi puunkorjuun olosuhteiden ennakoinnissa
Laserkeilaukseen perustuva 2 m x 2 m korkeusmalli tarjoaa tarkan informaation maan pinnanmuodoista ja korkeusvaihtelusta. Korkeusmalliin perustuva topografinen kosteusindeksi ennustaa veden virtausta ja kertymäkohtia maastossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kosteusindeksin toimivuutta maaperän kantavuusluokittelun apuvälineenä puunkorjuun suunnittelua ja toteutusta varten. Tutkimus on osa Suomen biotalousklusteri FIBIC Oy:n EffFibre -tutkimusohjelmaa.