Turvemaaleimikoiden kantavuutta ja puunkorjuukaluston suokelpoisuutta yhdistävän luokituksen avulla saadaan tietoa, missä talvileimikoissa puuta voidaan korjata sulan maan aikana ja millä kalustolla. Toimiva kalusto- ja korjuukohdeluokitus tuo lisää turvemaasavotoita kesäkorjuun piiriin ja tehostaa konekaluston ympärivuotista käyttöä.
CTI puutavara-autossa. Keuruun metsätien syksyn 2008 ja Vesilahden maantien kevään 2009 mittausten tulokset
Suomen ensimmäinen muuttuvalla rengaspainejärjestelmällä (CTI) varustettu puutavara-auto otettiin käyttöön vuonna 2008. Tässä tutkimuksessa oli alun perin tarkoitus tutkia, mitä etuja muuttuvalla rengaspainejärjestelmällä (CTI) varustetulla autolla voitaisiin saada metsätien kestävyyden kannalta roudan sulaessa keväällä suomalaisessa maastossa. Koska järjestelmän asentaminen viivästyi, niin keväinen kelirikkoaika meni ohi, ja keväälle 2008 suunnitellut kuormitukset toteutettiin syksyllä 2008.
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa, miten rengaspaineen alentaminen vaikuttaa uran muodostumiseen sekä tierakenteen taipumiin alusrakenteen yläosassa noin 20 cm:n syvyydessä. Lisäksi kolmiulotteisella (3D) maatutkalla oli tarkoitus saada selville mitä muutoksia tierakenteessa tapahtuu ja poikkileikkauksista tehdyillä 2D-maatutkamittauksilla (2,6 GHz:n antenni) oli tarkoitus saada tarkempi kuva tierakenteen muutoksista juuri samoista kohdista kuin uramittaukset tehdään.
Vauhtia metsänhoidon koneellistamiseen
Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannus-tehokas puuntuotantoketju. Tavoitteena on koneellistaa metsän-hoitotöitä merkittävästi nykyistä enemmän mutta hallitusti osana kannattavaa puuntuottamista ja koneyrittämistä. Tutkimuksen painopisteen on tarpeen olla uusien konekonseptien hakemisessa ja sitä tukevassa, kehityshyppäyksiin tähtäävässä työssä. Sen rinnalla on tuettava voimakkaasti nykyisten koneratkaisujen edelleen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Metsänhoidon koneellistaminen. Visio ja T&K-ohjelma.
Raportissa on kuvattu metsänhoidon koneellistamisen tavoitetila – visio 2015 ja tavoitetilan kannalta keskeiset tutkimus- ja kehitystarpeet. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas puuntuotantoketju. Tavoitteena on koneellistaa metsänhoitotöitä merkittävästi nykyistä enemmän mutta hallitusti osana kannattavaa puuntuottamista ja koneyrittämistä. Koneellistaminen ei ole itseisarvo vaan sen on tuettava kustannus- ja resurssitehokasta metsänkäsittelyketjua, edistettävä metsänhoitotöiden toteutusta ja puuntuotantoa sekä parannettava puuntuotannon kannattavuutta.
Elmia Wood 2009 tutkimuksen silmin
Maailman suurimmat metsäalan messut, Elmia Wood 2009, järjestettiin kesäkuussa Jönköpingissä, Ruotsissa. Nämä kerran neljässä vuodessa järjestettävät perinteiset messut ovat puunhankinnan kehittymisen määrävälinen näytön paikka, ja valmistautuminen niihin T&K-työn ”olympiadi”.
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2008
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2008
Metsätehon asiantuntijatyöhön perustuva tuloskalvosarja, 14 kalvoa.
Wood Measuring Methods Used in Finland 2008
Wood Measuring Methods Used in Finland 2008
Presentation related to Metsäteho’s key competence /”Wood Procurement and Wood Handling Technology”, 14 slides.
Kuulumisia Skogforskin Logistik09 -päiviltä
Kuulumisia Skogforskin Logistik09 -päiviltä
Metsätehon asiantuntijatyöhön perustuva tuloskalvosarja, 12 kalvoa.
Ennätysmetsähakkeet hakattiin tienvarsivarastoissa, terminaaleissa ja käyttöpaikoilla
Metsähakkeen käyttö on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla Suomessa. Vuonna 2008 metsähakkeen kokonaiskäyttö kohosi ennätyslukemiin ollen 4,6 milj. m3, eli noin 9,2 terawattituntia, joka oli runsaat 2 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Metsäteho Oy kartoitti vuonna 2008 käytetyt metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa.
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008
Metsätehon asiantuntijatyöhön liittyvä tuloskalvosarja, 33 kalvoa.