Metsätehon painetut oppaat päivitetään sähköiseen muotoon vuoden 2008 kuluessa. Tulevaisuudessa oppaista ei tehdä enää painettuja versioita. Opassarja soveltuu työohjeeksi, kouluttajan oheismateriaaliksi ja itseopiskelumateriaaliksi. Sarjan ensimmäisenä oppaana on julkaistu Uitto-opas. Metsämiesten […]
RFID puutavaralogistiikassa
Puutavaralogistiikassa RFID-tekniikkaa voidaan soveltaa monella eri tasolla: ajoneuvotunnistuksesta puutavaraerän tai yksittäisen pölkyn merkintään ja tunnistukseen. Pölkkytasoinen tunnistaminen edellyttää vielä tuntuvia tutkimuspanostuksia, mutta voi onnistuessaan tuottaa merkittäviä logistisia etuja ja kustannussäästöjä.
Metsävarojen lisääminen ja teknologian tehokkaampi käyttö tavoitteena myös Ruotsissa
Kahden vuoden välein Ruotsin Skogforskin järjestämässä kehittämiskonferenssissa esillä olivat erityisesti keinot vähentää koko puunhankintaketjun polttoaineen kulutusta ja puuntuottamisen lisäämismahdollisuudet. Raaka-ainepohjaa pyritään laajentamaan hakkuutähteiden, kantojen ja pienpuun hankinnan tehostamisella.
RFID puutavaralogistiikassa
Projektiin ”RFID puun ohjauksessa” liittyvä tuloskalvosarja, 20 kalvoa.
Metsäautotiestön kuntokartoitus ja kehittäminen turvaamaan puun saatavuutta
Riittävän laaja, myös kelirikon aikaan liikennöitävä tieverkko parantaa metsätalouden toimintaoloja monella tavoin. Kun puunhankinnan kausivaihtelua pystytään vähentämään, kuljettajat työllistyvät paremmin ympäri vuoden, ja kaluston käytön tehostuminen lievittää kuljettajapulaa.
Ensiharvennusleimikon ennakkoraivaus tehtävä hyvin
Puunkorjuu hyvin ennakkoraivatussa leimikossa on huomattavasti nopeampaa kuin huonosti raivatussa tai täysin raivaamattomassa leimikossa, jossa on runsaasti kookasta kuusialikasvosta. Korjuutyön nopeutuminen näkyy korjuukustannuksissa ja edelleen metsänomistajan tilipussissa.
Korjureiden kilpailukykyä voidaan edelleen parantaa
Korjuri on arvioitu useassa selvityksessä perinteistä korjuuketjua kustannustehokkaammaksi korjuuvaihtoehdoksi etenkin silloin, kun leimikon rungon keskikoko on pieni, hehtaari- ja leimikkokohtaiset hakkuukertymät ovat alhaisia ja metsäkuljetusmatka on lyhyt. Yksi kehityssuunta korjureiden kehittämisessä voi olla niiden monikäyttöisyyden lisääminen siten, että samalla peruskoneella tehdään yhdellä käyntikerralla työmaalla useampia työlajeja.
Suometsissä runsaasti hakattavaa
Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätehon tutkimuksessa selvitettiin turvemaiden ensiharvennuspotentiaalia ja kohteiden ominaisuuksia puunkorjuun kannalta. Ensiharvennusmetsien metsänhoidollinen hakkuupotentiaali on lähivuosina noin 4,5 milj. m3/v. Lisäksi energiapuun hakkuumahdollisuudet olisivat enimmillään 2,4 milj. m3/v kokopuuta. Suurin haaste on turvemaan heikko kantavuus sulan maan aikaan.
Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali
Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali
Projektiin ”Suometsien käsittelyn ja puunkorjuun uudet ratkaisut” liittyvä tuloskalvosarja, 17 kalvoa.
Uusi laiteidea huonosti kantavien maiden puunkorjuuseen
Metsäteknologian kehittäjänä tunnettu Sakari Mononen Karelian Puu ja Metalli Oy:stä on ideoinut uuden laiteratkaisun upottavien maiden puunkorjuun avuksi. Tavoitteena on pienentää metsätraktorin pintapaineita uudentyyppisellä telirakenteella.