Korjuri on arvioitu useassa selvityksessä perinteistä korjuuketjua kustannustehokkaammaksi korjuuvaihtoehdoksi etenkin silloin, kun leimikon rungon keskikoko on pieni, hehtaari- ja leimikkokohtaiset hakkuukertymät ovat alhaisia ja metsäkuljetusmatka on lyhyt. Yksi kehityssuunta korjureiden kehittämisessä voi olla niiden monikäyttöisyyden lisääminen siten, että samalla peruskoneella tehdään yhdellä käyntikerralla työmaalla useampia työlajeja.
Suometsissä runsaasti hakattavaa
Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätehon tutkimuksessa selvitettiin turvemaiden ensiharvennuspotentiaalia ja kohteiden ominaisuuksia puunkorjuun kannalta. Ensiharvennusmetsien metsänhoidollinen hakkuupotentiaali on lähivuosina noin 4,5 milj. m3/v. Lisäksi energiapuun hakkuumahdollisuudet olisivat enimmillään 2,4 milj. m3/v kokopuuta. Suurin haaste on turvemaan heikko kantavuus sulan maan aikaan.
Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali
Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali
Projektiin ”Suometsien käsittelyn ja puunkorjuun uudet ratkaisut” liittyvä tuloskalvosarja, 17 kalvoa.
Uusi laiteidea huonosti kantavien maiden puunkorjuuseen
Metsäteknologian kehittäjänä tunnettu Sakari Mononen Karelian Puu ja Metalli Oy:stä on ideoinut uuden laiteratkaisun upottavien maiden puunkorjuun avuksi. Tavoitteena on pienentää metsätraktorin pintapaineita uudentyyppisellä telirakenteella.
EU:n ilmastopaketti jättisysäys Euroopan puunkäytölle
Puun on keskeinen uusituvan energian muoto, joten mittavat uusituvan energian kasvutavoitteet merkitsevät toteutuessaan huikeaa puunkäytön kasvua. Puuta pitäisi saada Euroopassa teollisuus- ja energiakäyttöön noin puolitoistakertainen määrä nykyiseen verrattuna.
Puuenergian käyttöä edistetään Serbiassa
Serbiassa puun osuus energiantuotannossa on nykyisin suhteellisen pieni ja pääosa puun energiakäytöstä on perinteistä polttopuuta. Toinen merkittävä puuenergialähde on sahateollisuudesta syntyvä sivutuotepuu. Varsinaista metsähakkeen tuotantoa ja käyttöä ei Sebiassa nykyisin ole.
Teknologian kehittäminen edistää puuhuollon sopeutumista ilmastonmuutokseen
”Talvien lyhentyminen on omiaan voimistamaan puuhuollon kausivaihtelua ja lisäämään merkittävästi kustannuksia”, totesi tutkimuspäällikkö Jarmo Hämäläinen Metsä & Tiepäivillä Hämeenlinnassa 24.1. Ilmastonmuutoksen seurausvaikutuksia voidaan kuitenkin hillitä kehittämällä huonosti kantavien maiden puunkorjuuteknologiaa, parantamalla puutavaran kuljetusväyliä ja -menetelmiä sekä puutavaran varastointia. Useita merkittäviä kehittämishankkeita onkin jo käynnissä.
Myös Ruotsissa kiinnostuttu kokopuun paalauksesta
Ruotsissa on lähes kolme miljoonaa hehtaaria pieniläpimittaisen energiapuun korjuuseen soveltuvia leimikoita, joille etsitään kiivaasti kustannustehokasta korjuumenetelmää. Kiinnostus Suomessa kehitettyyn pienpuun ja kantojen korjuuteknologiaan on suuri. Erityistä kiinnostusta on herättänyt Biotukki Oy:n kehittämä pieniläpimittaisen kokopuun paalaus.
Puutavarayhdistelmälle oma kustannusindeksi
Uusi kustannusindeksi puutavaran autokuljetukseen käytettävälle täysperävaunuyhdistelmälle ottaa huomioon puukuljetuksissa käytettävän autokaluston ja käyttöolosuhteiden erityispiirteet. Indeksin tuottaa Tilastokeskus Metsäteho Oy:n ja SKAL/Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toimeksiannosta.
Rengaspaineiden säädöllä parannusta puukuljetuksiin tiestöä säästäen
Kokemukset maailmalla rengas-paineiden vaikutuksesta puutavara-ajoneuvojen käyttöön ja tievaurioihin ovat olleet lupaavia. Tutkimus- ja kokemustietoa rengaspaineiden säädön käytöstä suomalaisissa puunkuljetusolosuhteissa hankitaan varustamalla Suomeen ensimmäinen puutavara-ajoneuvoyhdistelmä rengaspaineiden säätöjärjestelmällä.