Kuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen
Raporttiin 165 ”Kuusikuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen” liittyvä tuloskalvosarja, 23 kalvoa.
metsatehon_raportti_165
Puutavara-autojen polttoaineen kulutus
Puutavara-autojen polttoaineen kulutus
Raporttiin 166 ”Puutavara-autojen polttoaineen kulutus” liittyvä tuloskalvosarja, 13 kalvoa.
metsatehon_raportti_166
Puutavara-autojen polttoaineen kulutus
Ympäristö- ja kustannuslaskentaa varten tarvitaan ajantasaista tietoa puutavaran kuljetuksissa kuluneen polttoaineen ja syntyneiden päästöjen määristä. Kulutukseen vaikuttavien tekijöiden tunteminen on myös olennaista, jotta osataan valita kustannustehokkaita kuljetusmenetelmiä ja kohdentaa säästämis- ja kehittämistoimenpiteet oikeisiin kohteisiin.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, EC-Tools Oy:n ja Vemosim Oy:n kanssa. Projektin lopputuloksena laadittiin polttoaineen kulutusmalli (kuva A), jonka rakenne perustuu yksityiskohtaiseen mittaustietoon ja kulutustaso kuljetusyrittäjille tehtyyn kyselyyn.
Kuusikuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen
Hanke jakautui kahteen osahankkeeseen. Toisessa yritettiin löytää käyttökelpoisia laadun säilyttämistapoja kesällä käyttöön otettavalle lopputalvesta tai alkukesästä hakattavalle kuusihiomopuulle. Toisessa osahankkeessa etsittiin keinoja koivutukkien kesäaikaisten laatumuutosten estämiseen.
Yhteisesti kokeiltiin kastelua, vähähappista varastointia eli varastointia suojakaasun avulla sekä kuorella peittämistä. Koivutukeilla käytettiin lisäksi tukkien päiden käsittelyä parafiiniemulsiolla sekä vertailuna kylmävarastointia.
Puun laadun säilyttäminen
Oppaassa esitettävät tiedot perustuvat pitkälti Metsätehossa useiden vuosien aikana tehtyjen tutkimusten tuloksiin.
Puun laadun säilyttäminen – englanninkielinen
Timber quality preservation
Puun laadun säilyttäminen – venäjänkielinen
Puun laadun säilyttäminen – venäjänkielinen
Uusia laitteita energia- ja ainespuun korjuuseen nuorista metsistä
Tutkimuksessa selvitettiin kahden energia- ja ainespuun integroituun korjuuseen soveltuvan hakkuulaitteen (Keto Forst Energy ja Valmet 945 -sak-sikoura) joukkokäsittelyominaisuuden toimivuus, hakkuutyön tuottavuus ja kustannukset. Lisäksi tutkittiin suppeasti kahdessa leimikossa energia- ja ainespuun metsäkuljetuksen tuottavuutta ja kustannuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös laskennallisesti Syrjän prototyyppikorjurilla korjatun ensiharvennuspuun korjuukustannuksia. Erilaisilla korjurimenetelmillä korjatun puun kustannuksia verrattiin tavanomaisella korjuuketjulla korjatun puun kustannuksiin. Tutkimus oli osa Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa
-tutkimushanketta.
Uusia laitteita energia- ja ainespuun korjuuseen nuorista metsistä
Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa – kuusikoiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutukset puuntuotannon ja -hankinnan talouteen
Kuusimetsät ovat yhä tärkeämpi raaka-ainelähde metsäteollisuudelle, ja monipuolisesti hyödynnettävissä olevasta kuusesta alkaa esiintyä niukkuutta. Toisaalta metsien monimuotoisuuden ylläpitämis- ja parantamistavoitteet korostuvat nimenomaan rehevämpien kuusta tuottavien kasvupaikkojen osalta. Tutkimustarve tällä alueella tiedostettiin, ja Metsätehon aloitteesta ryhdyttiin kokoamaan vuonna 1994 laajaa Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa -hanketta (MONTA). Siihen osallistuivat Metsätehon lisäksi Metsäntutkimuslaitos, Helsingin yliopiston ekologian ja systematiikan sekä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokset.
Hankkeessa on tutkittu maastokokein kuusikon uudistushakkuiden erilaisten muunnelmien toimivuutta biologisen monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi vaihtoehtoisia käsittelytapoja tarkasteltiin puuntuotannon ja -hankinnan talouden näkökulmasta. MMT Tapio Linkosalo toteutti kuusikoiden erilaisia toimenpideketjuja koskevat laskelmat professori Lauri Valstan asiantuntemusta hyödyntäen.
Puu- ja turvetuhkien vaikutus maaperään, metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin ja puuston kasvuun
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutuhkan vaikutusta maan ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksiin, puuston ravinnetilaan ja kasvuun sekä puu- ja turvetuhkan vaikutusta metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin. Aineisto kerättiin 30:lta Metlan vuosina 1946 – 1998 perustamilta tuhkalannoituskokeelta, joista 20 tutkimusmetsikköä sijaitsi suo-ojitusalueilla, 5 metsikköä metsitetyllä suopellolla ja 5 metsikköä kangasmaalla. Kokeissa käytetyt puutuhka-annokset vaihtelivat välillä 0,5 – 100 t/ha ja turvetuhka-annokset välillä 5 – 100 t/ha. Useimmissa tapauksissa tuhka oli pölymäistä irtotuhkaa, neljällä kokeella mukana olivat myös itsekovetettu ja rakeistettu puutuhka.