Raporttiin 169 ”Oksapaalien autokuljetus” liittyvä tuloskalvosarja, 11 kalvoa.
metsatehon_raportti_169
Taimikon käsittelyn ajoituksen vaikutus työn ajanmenekkiin
Metsätehon ja Metlan yhteistutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jolla taimikon käsittelyajankohdan vaikutusta työn ajanmenekkiin voidaan tarkastella taimikossa mitattujen tunnusten perusteella.
Tutkimuksessa verrattiin esimerkkitaimikoiden mittausten pohjalta ajanmenekin muutosta taimikon perkausvaiheessa ja harvennusvaiheessa, kun työ ajoitetaan mittausvuoteen tai kahta vuotta aiempaan ajankohtaan.
Ajanmenekkierot olivat varsin isoja mutta vaihtelevia. Puolella perkauskohteista työn lykkääminen kahdella vuodella merkitsi vähintään 30 %:n ja kolmanneksella lopullisen harvennuksen kohteista vähintään 20 %:n ajanmenekin nousua, ja pienimmillään nousu oli 10 %:n suuruusluokkaa. Selkeitä syitä siihen, mistä tulosten erilaisuuden aiheuttaneet vesakon kasvun voimakkuuden erot johtuivat, ei ollut tarkastellun aineiston pohjalta määritettävissä.
Oksapaalien autokuljetus
Tutkimuksessa selvitettiin oksapaalien autokuljetuksen ajanmenekkiä ja tarkasteltiin kuljetusmaksujen määrittämiseen liittyviä seikkoja. Oksapaalien ja havukuitupuun kuljetuksen ajanmenekkien suhde selvitettiin siten, että verrattiin samojen autojen ja kuljettajien suorituksia kelloaikatutkimuksen avulla. Tutkimuksessa oli 8 kuljettajaa. Varsinainen ajanmenekkien vertailu voitiin tehdä 6 kuljettajan ajoista.
Tutkimusaineistossa kuitupuukuorman keskikoko oli 47,4 ja paalikuorman 31,1 kiintokuutiota. Kuormassa oli keskimäärin 59 paalia. Ajoneuvoyhdistelmien kokonaispainot olivat kuitupuukuormilla noin 64 ja oksapaalikuormilla 49 tonnia. Paalikuljetuksessa kantavuudesta jäi keskimäärin 11 tonnia hyödyntämättä. Tavanomaiset puutavaravarusteiset ajoneuvoyhdistelmät painoivat kuormaimen kanssa lähes 23,6 tonnia.
Tuhkalannoituksen vaikutus pohja- ja valumavesien laatuun ja ainehuuhtoumiin ojitetuilla soilla
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tuhkalannoituksen vaikutusta ravinteisuudeltaan erilaisten ojitettujen soiden pohja- ja valumavesien laatuun. Kokeissa käytettiin sekä itsekovetettua että käsittelemätöntä (pölymäistä) tuhkaa. Valumavesien laatua tarkkailtiin sekä talvi- että kesälevityksen jälkeen. Puutuhkan lisäksi tutkittiin myös turvetuhkaa. Tuhkat levitettiin kevättalvella ja kesällä 1998. Vesinäytteitä kerättiin kesän 2002 loppuun saakka.
Tämän lisäksi tutkimukseen otettiin mukaan nk. käytännön tuhkalevityskohteita. Vanhimmat niistä oli lannoitettu itsekovetetulla ja rakeistetulla puutuhkalla kesällä 1997. Alueita seurattiin vuoden 2002 loppuun. Vuonna 1999 tutkimukseen otettiin myös valuma-alueita, joissa turvemaille oli levitetty itsekovetettua puutuhkaa, mutta kivennäismaat oli jätetty lannoittamatta. Näitä alueita seurattiin vuoteen 2001. Vuonna 2000 tutkimukseen otettiin mukaan lisää uusia kohteita, joille levitettiin rakeistettua puutuhkaa vuonna 2001 ja seurantaa jatkettiin vuoden 2002 loppuun.
Tuhkalannoituksen vaikutus pohja- ja valumavesien laatuun ja ainehuuhtoumiin ojitetuilla soilla
Maankäytön indikaattorit metsäteollisuuden elinkaarilaskennassa
Maankäytön indikaattorit metsäteollisuuden elinkaarilaskennassa
Hankkeseen ”Maankäytön indikaattorit metsäteollisuuden elinkaarilaskennassa” liittyvä tuloskalvosarja, 21 kalvoa.
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä
Raporttiin 161 ”Energiapuun korjuu harvennusmetsistä” liittyvä tuloskalvosarja, 9 kalvoa.
metsatehon_raportti_161
Kuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen
Kuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen
Raporttiin 165 ”Kuusikuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen” liittyvä tuloskalvosarja, 23 kalvoa.
metsatehon_raportti_165
Puutavara-autojen polttoaineen kulutus
Puutavara-autojen polttoaineen kulutus
Raporttiin 166 ”Puutavara-autojen polttoaineen kulutus” liittyvä tuloskalvosarja, 13 kalvoa.
metsatehon_raportti_166
Puutavara-autojen polttoaineen kulutus
Ympäristö- ja kustannuslaskentaa varten tarvitaan ajantasaista tietoa puutavaran kuljetuksissa kuluneen polttoaineen ja syntyneiden päästöjen määristä. Kulutukseen vaikuttavien tekijöiden tunteminen on myös olennaista, jotta osataan valita kustannustehokkaita kuljetusmenetelmiä ja kohdentaa säästämis- ja kehittämistoimenpiteet oikeisiin kohteisiin.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, EC-Tools Oy:n ja Vemosim Oy:n kanssa. Projektin lopputuloksena laadittiin polttoaineen kulutusmalli (kuva A), jonka rakenne perustuu yksityiskohtaiseen mittaustietoon ja kulutustaso kuljetusyrittäjille tehtyyn kyselyyn.
Kuusikuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen
Hanke jakautui kahteen osahankkeeseen. Toisessa yritettiin löytää käyttökelpoisia laadun säilyttämistapoja kesällä käyttöön otettavalle lopputalvesta tai alkukesästä hakattavalle kuusihiomopuulle. Toisessa osahankkeessa etsittiin keinoja koivutukkien kesäaikaisten laatumuutosten estämiseen.
Yhteisesti kokeiltiin kastelua, vähähappista varastointia eli varastointia suojakaasun avulla sekä kuorella peittämistä. Koivutukeilla käytettiin lisäksi tukkien päiden käsittelyä parafiiniemulsiolla sekä vertailuna kylmävarastointia.