Julkaisut

Hanke jakautui kahteen osahankkeeseen. Toisessa yritettiin löytää käyttökelpoisia laadun säilyttämistapoja kesällä käyttöön otettavalle lopputalvesta tai alkukesästä hakattavalle kuusihiomopuulle. Toisessa osahankkeessa etsittiin keinoja koivutukkien kesäaikaisten laatumuutosten estämiseen.

Yhteisesti kokeiltiin kastelua, vähähappista varastointia eli varastointia suojakaasun avulla sekä kuorella peittämistä. Koivutukeilla käytettiin lisäksi tukkien päiden käsittelyä parafiiniemulsiolla sekä vertailuna kylmävarastointia.

Kuusikuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen

Lue lisää

Tutkimuksessa selvitettiin kahden energia- ja ainespuun integroituun korjuuseen soveltuvan hakkuulaitteen (Keto Forst Energy ja Valmet 945 -sak-sikoura) joukkokäsittelyominaisuuden toimivuus, hakkuutyön tuottavuus ja kustannukset. Lisäksi tutkittiin suppeasti kahdessa leimikossa energia- ja ainespuun metsäkuljetuksen tuottavuutta ja kustannuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös laskennallisesti Syrjän prototyyppikorjurilla korjatun ensiharvennuspuun korjuukustannuksia. Erilaisilla korjurimenetelmillä korjatun puun kustannuksia verrattiin tavanomaisella korjuuketjulla korjatun puun kustannuksiin. Tutkimus oli osa Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa
-tutkimushanketta.

Uusia laitteita energia- ja ainespuun korjuuseen nuorista metsistä

Lue lisää

Kuusimetsät ovat yhä tärkeämpi raaka-ainelähde metsäteollisuudelle, ja monipuolisesti hyödynnettävissä olevasta kuusesta alkaa esiintyä niukkuutta. Toisaalta metsien monimuotoisuuden ylläpitämis- ja parantamistavoitteet korostuvat nimenomaan rehevämpien kuusta tuottavien kasvupaikkojen osalta. Tutkimustarve tällä alueella tiedostettiin, ja Metsätehon aloitteesta ryhdyttiin kokoamaan vuonna 1994 laajaa Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa -hanketta (MONTA). Siihen osallistuivat Metsätehon lisäksi Metsäntutkimuslaitos, Helsingin yliopiston ekologian ja systematiikan sekä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokset.

Hankkeessa on tutkittu maastokokein kuusikon uudistushakkuiden erilaisten muunnelmien toimivuutta biologisen monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi vaihtoehtoisia käsittelytapoja tarkasteltiin puuntuotannon ja -hankinnan talouden näkökulmasta. MMT Tapio Linkosalo toteutti kuusikoiden erilaisia toimenpideketjuja koskevat laskelmat professori Lauri Valstan asiantuntemusta hyödyntäen.

Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa – kuusikoiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutukset puuntuotannon ja -hankinnan talouteen

Lue lisää

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutuhkan vaikutusta maan ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksiin, puuston ravinnetilaan ja kasvuun sekä puu- ja turvetuhkan vaikutusta metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin. Aineisto kerättiin 30:lta Metlan vuosina 1946 – 1998 perustamilta tuhkalannoituskokeelta, joista 20 tutkimusmetsikköä sijaitsi suo-ojitusalueilla, 5 metsikköä metsitetyllä suopellolla ja 5 metsikköä kangasmaalla. Kokeissa käytetyt puutuhka-annokset vaihtelivat välillä 0,5 – 100 t/ha ja turvetuhka-annokset välillä 5 – 100 t/ha. Useimmissa tapauksissa tuhka oli pölymäistä irtotuhkaa, neljällä kokeella mukana olivat myös itsekovetettu ja rakeistettu puutuhka.

Puu- ja turvetuhkien vaikutus maaperään, metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin ja puuston kasvuun

Lue lisää

Hankkeessa selvitettiin energiapuun ja pienikokoisen ainespuun hakkuussa käytettävien koneiden teknistä ja taloudellista käyttökelpoisuutta. Tutkimus toteutettiin maastotutkimuksena männikössä ja sekametsikössä. Kaikki koneet työskentelivät samoilla työmailla. Hakkuun jälkeen tutkittiin metsäkuljetusta koko korjuuketjun kustannusten selvittämiseksi.

Joukkohakkuuharvesteri osoittautui tuottavuudeltaan paremmaksi kuin kaatokasauskoneet. Tuottavuusero oli joukkohakkuuharvesterin eduksi 25-50 %. Joukkohakkuuharvesterilla joukkokarsittu energiapuu tai erilleen hakattu energia- ja ainespuu oli myös kustannuksiltaan edullisinta.

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Lue lisää

Tutkimus tuhkalannoituksen vaikutuksista kuusen sienijuurisymbioosiin to-teutettiin kenttäkokeena Evolla ja kontrolloiduissa kasvatusolosuhteissa mikrokosmoskokeena Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksella. Tuhkalannoituksen ohella tutkittiin typpilannoituksen vaikutuksia yhdessä tuhkan kanssa ja erikseen.

Sekä kenttä- että mikrokosmoskokeessa tuhka nosti humuksen pH:ta. Kent-täkokeessa 3 kk lannoituksen jälkeen humuksen pH oli kohonnut 0,5 ja vuoden kuluttua 1,5 pH-yksikköä. Mikrokosmoskokeessa pH kohosi noin 3 pH-yksikköä.

Tuhka- ja typpilannoitus varttuneessa OMT-kuusikossa

Lue lisää