Hakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus
Raporttiin 179 ”Hakkuutähteen paalauksen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus ja kustannukset” liittyvä tuloskalvosarja, 16 kalvoa.
metsatehon_raportti_179
Metsäkoneiden monikäyttöisyys
Seisokit laskevat metsäkoneiden käyttöasteita ja nakertavat koneyrittämisen kannattavuutta. Lisäksi pitkät seisokkiajat aiheuttavat ongelmia työvoiman pysyvyyteen. Metsäkoneiden monikäyttöisyys on nostettu viime aikoina yhdeksi ratkaisuksi metsäkoneiden ympärivuotiseen työllistymiseen sekä ammattitaitoisen työvoiman pysyvyyden varmistamiseksi.
Tutkimuksessa metsäkoneiden monikäyttöisyydellä tarkoitettiin puun hakkuuseen tai metsäkuljetukseen suunnitellun ja rakennetun metsäkoneen käyttöä muissa töissä kuin hakkuussa tai metsäkuljetuksessa (esim. ojitus-mätästys, mätästys, laikutus, istutus, taimikonperkaus, hakkuutähteiden paalaus, kantojen nosto ja kuljetus sekä tienvarsien niitto).
Puutavara-autojen rakenne ja omamassat 2003
Puutavara-autojen rakenne ja omamassat 2003
Raporttiin 176 ”Puutavara-autojen rakenteen vaikutus omamassaan” liittyvä tuloskalvosarja, 18 kalvoa.
metsatehon_raportti_176
Runkopankin käyttösovellukset
Puunhankinnan suunnittelussa ja ohjauksessa tarvitaan ennakkotietoa leimikkovarantojen puustoista ja puutavaralajikertymistä. Tietoa tarvitaan etenkin puutavaran toimitusmahdollisuuksien arviointiin ja tehtaiden tuotannonsuunnitteluun, puutavaralaji- ja katkontavaihtoehtojen valintaan sekä korjuu- ja kuljetussuunnitelmien tekoon. Toiminnan suunnittelussa riittää usein aluetason ja toimitusjakson olemassa olevien varantojen tarkastelu, mutta suunnittelutarpeesta riippuen myös tulevia puunhankintamahdollisuuksia on voitava arvioida laskennallisesti. Puutavaralajikohtaisten kertymien arviointi on perusta lähes kaikelle toimituksia koskevalle suunnittelulle. Puutavaralajien ennakointia tarvitaan myös puun ostossa ja hinnoittelussa.
Hakkuutähteen paalauksen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus ja kustannukset
Tutkimuksessa kartoitettiin hakkuutähdepaalikertymiä sekä korjuuolojen vaikutusta paalikertymiin, selvitettiin hakkuutähteiden paalauksen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuutta ja tarkasteltiin korjuuolojen vaikutusta tuottavuuteen. Ajanmenekkien lisäksi mitattiin paalainten ja paaleja kuljettaneiden metsätraktoreiden polttoaineen kulutusta. Lisäksi tutkittiin paalaus-tuotantoketjun kustannuksia ja verrattiin niitä muiden käytetyimpien hakkuutähdehakkeen tuotantoketjujen kustannuksiin.
Tutkimuksessa kerättiin aika- ja seurantatutkimusaineistoa kesä- ja talvioloissa tehdystä paalauksesta ja paalien metsäkuljetuksesta. Tutkimushankkeessa kootut tutkimusaineistot olivat laajat: Aikatutkimuksissa paalattiin ja kuljetettiin lähes 2 000 paalia. Paalauksen seuranta-aineisto muodostui lähes 100 000 paalista. Paalien metsäkuljetuksen seuranta-aineisto koostui yli
30 000 paalista.
Hakkuutähteen paalauksen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus ja kustannukset
Puutavara-autojen rakenteen vaikutus omamassaan
Tutkimuksessa punnittiin puutavarankuljetukseen käytettävien ajoneuvoyhdistelmien todellisia omamassoja ja siten hyötykuorman suuruutta. Tuloksia verrattiin rekisteröityihin omamassoihin.
Ajoneuvot punnittiin tuotantolaitoksilla vastaanottomittauksen yhteydessä siltavaaoilla. Ajoneuvoja punnittiin kymmenellä tehtaalla eri puolilla Suomea. Tiedot kerättiin 264 yhdistelmästä, jotka vastaavat noin kuudesosaa koko maan puutavaran kuljetuskalustosta.
Kannattavuus: Kuljetusyritykset 1999-2002
Kannattavuus: Kuljetusyritykset 1999-2002
Katsaukseen 4/2004 ”Puutavaran kuljetusyritysten kannattavuus vuosina 1999 – 2002” liittyvä tuloskalvosarja, 18 kalvoa.
Katsaus_04_2004_Julkinen_nro_5
Kannattavuus: Korjuuyritykset 1999-2002
Kannattavuus: korjuuyritykset 1999-2002
Katsaukseen 5/2004 ”Metsäkoneyritysten kannattavuus vuosina 1999 – 2002” liittyvä tuloskalvosarja, 19 kalvoa.
Katsaus_05_2004_Julkinen_nro_6
Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003-2010
Tutkimuksessa päivitettiin metsäalan työmarkkinaosapuolten ja yrittäjäjärjestöjen sekä Opetushallituksen toimesta vuonna 1999 laaditun työvoimapoliittisen selvityksen Savotta 2000 tiedot. Savotta 2000 selvitys ulottui vuoteen 2006. Päivityksessä selvityksen ajallista ulottuvuutta jatkettiin vuoteen 2010.
Aines- ja energiapuunkorjuun, metsähoitotöiden ja puutavaran autokuljetuksen työvoiman tarve laskettiin näiden töiden vuonna 2003 toteutuneiden ja 2005 – 2010 arvioitujen suoritteiden perusteella. Metsätoimihenkilöiden määrä perustuu vuoden 2003 toimihenkilötilastoon ja 2005 – 2010 puunhankintaorganisaatioiden arvioimaan toimihenkilömäärien kehitykseen.
Taimikon kehityksen ja käsittelyn simulointi
Metsänuudistaminen, taimikon käsittelyt sekä ensiharvennus ovat metsänkasvatuksen vaiheita, joissa tehtävillä päätöksillä vaikutetaan ratkaisevasti kasvatettavan puuston määrään ja laatuun ja siten metsänkasvatuksen taloudelliseen tulokseen ja kannattavuuteen sekä monimuotoisuuden turvaamisen mahdollisuuksiin koko kiertoaikana. Tietämystä siitä, kuinka metsiköt kehittyvät luonnostaan ja eri toimenpiteiden vaikutuksesta, tarvitaan eri tarpeisiin metsänhoidon yleisestä ohjeistuksesta ja koulutuksesta käytännön päätöksentekoon saakka. Monipuolistuneet metsänuudistamiskäytännöt, sekapuulajisten ja eri-ikäisrakenteisten taimikoiden lisääntyminen ja energiapuun hankintamahdollisuudet nuorista metsistä asettavat haasteita kehityksen ennustamiselle ja päätöksenteolle. Käsittelypäätökset konkretisoituvat usein taimikon perkauksen ajoituksen ja poistettavien puiden valintaperiaatteiden määrittämisessä. Taimikonhoidon kehittämisessä painottuvat lähivuosina kustannustehokkuuden tavoittelu ja työmenetelmien kehittäminen samalla kun käytettävissä olevat työvoimaresurssit vähenevät.