Puun laadun säilyttäminen – venäjänkielinen
Uusia laitteita energia- ja ainespuun korjuuseen nuorista metsistä
Tutkimuksessa selvitettiin kahden energia- ja ainespuun integroituun korjuuseen soveltuvan hakkuulaitteen (Keto Forst Energy ja Valmet 945 -sak-sikoura) joukkokäsittelyominaisuuden toimivuus, hakkuutyön tuottavuus ja kustannukset. Lisäksi tutkittiin suppeasti kahdessa leimikossa energia- ja ainespuun metsäkuljetuksen tuottavuutta ja kustannuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös laskennallisesti Syrjän prototyyppikorjurilla korjatun ensiharvennuspuun korjuukustannuksia. Erilaisilla korjurimenetelmillä korjatun puun kustannuksia verrattiin tavanomaisella korjuuketjulla korjatun puun kustannuksiin. Tutkimus oli osa Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa
-tutkimushanketta.
Uusia laitteita energia- ja ainespuun korjuuseen nuorista metsistä
Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa – kuusikoiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutukset puuntuotannon ja -hankinnan talouteen
Kuusimetsät ovat yhä tärkeämpi raaka-ainelähde metsäteollisuudelle, ja monipuolisesti hyödynnettävissä olevasta kuusesta alkaa esiintyä niukkuutta. Toisaalta metsien monimuotoisuuden ylläpitämis- ja parantamistavoitteet korostuvat nimenomaan rehevämpien kuusta tuottavien kasvupaikkojen osalta. Tutkimustarve tällä alueella tiedostettiin, ja Metsätehon aloitteesta ryhdyttiin kokoamaan vuonna 1994 laajaa Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa -hanketta (MONTA). Siihen osallistuivat Metsätehon lisäksi Metsäntutkimuslaitos, Helsingin yliopiston ekologian ja systematiikan sekä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokset.
Hankkeessa on tutkittu maastokokein kuusikon uudistushakkuiden erilaisten muunnelmien toimivuutta biologisen monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi vaihtoehtoisia käsittelytapoja tarkasteltiin puuntuotannon ja -hankinnan talouden näkökulmasta. MMT Tapio Linkosalo toteutti kuusikoiden erilaisia toimenpideketjuja koskevat laskelmat professori Lauri Valstan asiantuntemusta hyödyntäen.
Puu- ja turvetuhkien vaikutus maaperään, metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin ja puuston kasvuun
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutuhkan vaikutusta maan ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksiin, puuston ravinnetilaan ja kasvuun sekä puu- ja turvetuhkan vaikutusta metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin. Aineisto kerättiin 30:lta Metlan vuosina 1946 – 1998 perustamilta tuhkalannoituskokeelta, joista 20 tutkimusmetsikköä sijaitsi suo-ojitusalueilla, 5 metsikköä metsitetyllä suopellolla ja 5 metsikköä kangasmaalla. Kokeissa käytetyt puutuhka-annokset vaihtelivat välillä 0,5 – 100 t/ha ja turvetuhka-annokset välillä 5 – 100 t/ha. Useimmissa tapauksissa tuhka oli pölymäistä irtotuhkaa, neljällä kokeella mukana olivat myös itsekovetettu ja rakeistettu puutuhka.
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä
Hankkeessa selvitettiin energiapuun ja pienikokoisen ainespuun hakkuussa käytettävien koneiden teknistä ja taloudellista käyttökelpoisuutta. Tutkimus toteutettiin maastotutkimuksena männikössä ja sekametsikössä. Kaikki koneet työskentelivät samoilla työmailla. Hakkuun jälkeen tutkittiin metsäkuljetusta koko korjuuketjun kustannusten selvittämiseksi.
Joukkohakkuuharvesteri osoittautui tuottavuudeltaan paremmaksi kuin kaatokasauskoneet. Tuottavuusero oli joukkohakkuuharvesterin eduksi 25-50 %. Joukkohakkuuharvesterilla joukkokarsittu energiapuu tai erilleen hakattu energia- ja ainespuu oli myös kustannuksiltaan edullisinta.
Tuhka- ja typpilannoitus varttuneessa OMT-kuusikossa
Tutkimus tuhkalannoituksen vaikutuksista kuusen sienijuurisymbioosiin to-teutettiin kenttäkokeena Evolla ja kontrolloiduissa kasvatusolosuhteissa mikrokosmoskokeena Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksella. Tuhkalannoituksen ohella tutkittiin typpilannoituksen vaikutuksia yhdessä tuhkan kanssa ja erikseen.
Sekä kenttä- että mikrokosmoskokeessa tuhka nosti humuksen pH:ta. Kent-täkokeessa 3 kk lannoituksen jälkeen humuksen pH oli kohonnut 0,5 ja vuoden kuluttua 1,5 pH-yksikköä. Mikrokosmoskokeessa pH kohosi noin 3 pH-yksikköä.
Pinomittaus ajoneuvossa
Raporttiin 159 ”Pinomittaus ajoneuvossa” liittyvä tuloskalvosarja, 17 kalvoa.
metsatehon_raportti_159
Pinomittaus ajoneuvossa
Pinomittaus ajoneuvossa on nykyisin yleisesti käytetty menetelmä erityisesti pienten hankinta- ja käteiskauppapuuerien tehdasmittauksessa. Mitattavien tehdasmittauserien lukumäärän perusteella se lienee valtamenetelmä. Ajoneuvokuormassa olevan kuitupuunipun tilavuuden toteamisessa pinomittauksen käyttö vähenee ajan myötä kehittyneempien menetelmien tieltä. Kuitenkin sitä tarvitaan vastaisuudessa erityisesti sellaisilla kuitupuuta käyttävillä tuotantolaitoksilla, joissa pienten tehdasmittauserien osuus on suuri. Lisäksi pinomittausta tullaan käyttämään tekniikaltaan kehittyneempien mittausmenetelmien varamenetelmänä ja osittain muuten hankalasti mitattavien puutavaraerien määrän toteamisessa.
Purot ja suojavyöhyke. Kirjallisuuskatsaus
Vaikkakin suojavyöhykkeitä on tutkittu paljon, ovat tutkimukset tähän asti keskittyneet metsänkäsittelyn haitallisten vesistövaikutusten toteamiseen ja suojavyöhykkeen leveyden merkitykseen. Tämän takia selkeää tutkimustietoa siitä, minkälaisia puron eri osien tai eri purojen suojavyöhykkeiden tulisi olla, löytyy niukasti. Myös sellaiset tutkimukset puuttuvat, joissa tutkittaisiin suojavyöhykkeen laadun vaikutuksia koko vesistön mittakaavassa. Suojavyöhykkeiden suunnittelua vaikeuttaa se, että suojavyöhykkeiden tarkoituksena on vaikuttaa useisiin erilaisiin ja eri tavoin toimiviin seikkoihin. Tarkoituksena on ottaa huomioon vaihettumisvyöhykkeenä toimiva ja täten lajirikas rantametsä, ihmistoiminnan takia voimakkaasti uhanalaistunut puroyhteisö ja hakkuun seurauksena vesistöihin ajautuvien ravinteiden alajuoksua rehevöittävä vaikutus. Keskeisessä asemassa on yleensä veden laatuun vaikuttavat seikat, mutta suojavyöhykkeitä suunniteltaessa tärkeää on pohtia mitä suojavyöhykkeellä oletetaan eri tilanteissa saavutettavan (Barling & Moore 1994). Se, minkä levyisiä suojavyöhykkeitä ja minkälaisia metsänhoitotoimenpiteitä suojavyöhykkeillä eri tilanteissa mahdollisesti tehtäisiin, vaatii siis jatkopohdintoja ja tutkimuksia.
Korjuujäljen mittauksen kehittäminen
Kasvatushakkuun hyvä korjuujälki edesauttaa puuston määrällistä ja laadul-lista kehittymistä. Sen varmistamiseksi seurataan korjuujäljen tasoa ja kehitystä erilaisin menetelmin. Mitä korkeammat tarkkuusvaatimukset seurantamenetelmille asetetaan, sitä peittävämpi näytteenottotapa on tarpeen, ääritapauksena totaalimittaus. Tasapainoilu rutiinin vaatiman työpanoksen ja tulosten tarkkuuden välillä on koettu vaikeasti hallittavaksi. Muun muassa tästä syystä on lähdetty etsimään vaihtoehtoisia lähestymistapoja korjuujäl-jen laadunvarmistukseen.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää korjuujäljen mittausta sekä tutkia tilastollisen laadunvalvonnan soveltamismahdollisuuksia.