Metsäteollisuusyritykset pyysivät 1995 Metsätehoa selvittämään sitä, mitä tutkimuksia ja kehittämistoimia pitäisi tehdä, jotta luotaisiin edellytykset suurien voimalaitosten tuottaman etupäässä puuperäisen tuhkan laajamittaiselle metsäkäytölle. Selvitystyön johdosta käynnistettiin vuoden 1996 lopulla Metsätehon koordinoimana Biotuhkan hyödyntäminen metsänparannusaineena -hanke. Hankkeessa tutkittiin erityisesti tuhkan metsäkäytön ympäristövaikutuksia, kuten ravinteiden huuhtoutumista ja vaikutusta vesiin, tuhkan vaikutusta marjojen ja sienien raskasmetallipitoisuuksiin sekä maaperän mikro-organismeihin. Teknistaloudellisten tutkimusten ja kokeilujen tehtävänä puolestaan oli tuottaa tietoa mm. tuhkan esikäsittelystä ja hyödyntämisen tekniikoista ja taloudesta.
Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa
Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa
Raporttiin 137 ”Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa” liittyvä tuloskalvosarja, 7 kalvoa.
metsatehon_raportti_137
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2001
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2001
Metsätehon asiantuntijatyöhön perustuva kalvosarja, 14 kalvoa.
Energiapuun hankinta nuorista metsistä
Tässä selvityksessä tarkastellaan energiapuun hankinnan kustannuksia ja kannattavuutta, kun energiapuuta korjataan nuorten metsien hoitokohteista. Esimerkkikohteiksi kuvattiin kaksi varttunutta taimikkoa ja seitsemän nuoren kasvatusmetsän harvennusta, joiden hoitoon olisi mahdollista saada rahoitustukea sekä energiapuun korjuun ja haketuksen tuet.
Energiapuun korjuumenetelmien ja kaluston kehittäminen on vasta alussa. Niistä on usein riittämättömästi tutkimustietoa ja kokemuksia luotettavien päätelmien tekemiseksi. On syytä olettaa, että puupolttoaineen tuotannon kilpailukyky voi parantua lähivuosina merkittävästi.
Kylmävarastointitekniikan kehittäminen
Hankkeessa kehitettiin ja tutkittiin kylmävarastomenetelmiä. Tavoitteena oli löytää ja kokeilla yleisimmin käytetylle lumi-purumenetelmälle vaihtoehtoja.
Kokeiltavaksi vaihtoehdoksi valittiin lumen päälle levitettävä Suojasauma Oy:n valmistama eristepeite, jossa päällinen on polyesteri-PVC:tä ja välissä on 30 mm polyesterivanua. Lisäksi testattiin kahta erilaista matalaemissiopinnoittua peitevaihtoehtoa.
Eristepeitettä kokeiltiin Kaipolassa kuusikuitupuun kylmävarastossa, johon sijoitettiin myös autokuorma mänty- ja koivutukkeja. Varasto valmistui huhtikuun alkupuolella ja se purettiin elokuun alkupuolella. Matalaemissiopinnoitteiden eristämiskykyä tutkittiin noin 100 m³:n lumikasojen peittämisessä.
Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä
Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä
Raporttiin 135 ”Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä” littyvä tuloskalvosarja, 9 kalvoa.
metsatehon_raportti_135
Metsäsertifioinnin kehittäminen
Suomen metsäsertifiointijärjestelmä (FFCS) laadittiin laajapohjaisena yhteistyönä vuosina 1996 – 1998. Useasta standardiluonnoksesta koostuva järjestelmä sisältää mm. metsien hoidolle ja käytölle asetettavat vaatimukset eli kriteerit (37) sekä niiden tulkinta- ja tiedonkeruuohjeet.
Voimassa olevien vaatimusten mukaisesti on myönnetty 13 alueellista metsäsertifikaattia, jotka kattavat noin 22 miljoonaa hehtaaria metsää. Sertifikaatit ovat voimassa 5 vuotta.
Vaatimusten tarkistamisesta määräajan kuluttua sovittiin niitä asetettaessa. Järjestelmästä saadut käytännön kokemukset, uudet tutkimustiedot sekä metsäsertifioinnissa tapahtunut kansainvälinen kehitys ovat tehneet tarpeelliseksi tarkastella kriteereiden ajantasaisuutta.
Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa
Hankkeessa tutkittiin joukkohakkuumenetelmän mahdollisuuksia aines- ja energiapuun korjuussa. Kahdessa maastokokeessa selvitettiin työtekniikan soveltuvuutta ensiharvennuksissa, joukkohakkuun hakkuukonemittauksen käyttökelpoisuutta sekä kertyviä aines- ja energiapuumääriä. Tutkittu kone oli Timberjack 1270 A varustettuna 745-hakkuulaitteella. Lisäksi koostettiin tietoa tyypillisten ensiharvennusten korjuuolosuhteista ja puumääristä.
Käytetyllä joukkohakkuumenetelmällä oli työteknisesti mahdollista kerätä sekä aines- että energiapuuta talteen. Talteen saatava energiapuu lisäsi hakkuukertymää tutkituissa kohteissa 23 – 33 %.
Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset
Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset
Raporttiin 136 ”Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset” liittyvä tuloskalvosarja, 16 kalvoa.
metsatehon_raportti_136
Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset
Hakkuutähteiden kuljettaminen kuormatraktorilla irtotavarana tienvarsivarastoon on yleisin toimintatapa hakkuutähteen hankintaketjussa. Hakkuutähteen hankintamäärien kasvaessa myös tämän toiminnan osuus edelleen kasvaa, vaikka muitakin, esimerkiksi hakkuutähteen paalaukseen perustuvia menetelmiä kehitellään.
Hanke oli osa Metsätehon ”Työsuoritteen määrittäminen hakkuutähteen metsäkuljetuksessa” -projektia, jota Puuenergian teknologiaohjelman kautta on rahoittanut Metsätehon osakkaiden lisäksi myös Tekes. Projektin alkuperäisenä tavoitteena oli kehittää hakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittausmenetelmä. Tämä osa on raportoitu Metsätehon raporttina 129.
Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset