Energian ja käyttöaineiden kulutuksen sekä päästöjen laskentamenetelmä
Tutkimuskokonaisuuteen ”Ympäristöjohtamisen välineiden kehittäminen” liittyvä tuloskalvosarja, 17 kalvoa.
Energian ja käyttöaineiden kulutuksen sekä päästöjen laskentamenetelmä
Tutkimuskokonaisuuteen ”Ympäristöjohtamisen välineiden kehittäminen” liittyvä tuloskalvosarja, 17 kalvoa.
Monimuotoisuuden mittaamisen ja seurannan toteuttamismahdollisuudet
Tutkimuskokonaisuuteen ”Ympäristöjohtamisen välineiden kehittäminen” liittyvä tuloskalvosarja, 12 kalvoa.
Ympäristöjohtamisen välineiden kehittäminen
Tutkimuskokonaisuuteen ”Ympäristöjohtamisen välineiden kehittäminen” liittyvä tuloskalvosarja, 14 kalvoa.
Elinkaariarvioinnin menetelmäkuvaus ja kehittämishavainnot
Tutkimuskokonaisuuteen ”Ympäristöjohtamisen välineiden kehittäminen” liittyvä tuloskalvosarja, 22 kalvoa.
Hakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittaus
Raporttiin 129 ”Hakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittaus” liittyvä tuloskalvosarja, 14 kalvoa.
metsatehon_raportti_129
Tutkimuksessa selvitettiin metsätalouden palveluyritysten toiminnan paikallisuuden vaikutuksia tutkimalla, miten sijaintipaikkakunnalla tapahtuva toiminta näkyy maaseudulla sijaitsevien yritysten kannattavuudessa, kilpailukyvyssä ja työvoiman saatavuudessa kaupunkikeskuksissa sijaitseviin yrityksiin verrattuna. Lisäksi selvitettiin maaseudulla toimivien yritysten vaikutuksia työllisyyteen ja talouteen sekä tyytyväisyyttä sijaintiseutukunnan tarjoamiin yrittämisen edellytyksiin ja kuinka niitä yritysten mielestä pitäisi parantaa.
Hakkuutähteen metsäkuljetuksen työsuoritteen maksatus tehdään nykyisin yleisimmin kahdessa vaiheessa: ennakkomaksu metsäkuljetuksen päätyttyä ja tasauslasku haketuksen jälkeen. Tässä toimintatavassa ongelmakohtina ovat kaksi erillistä maksatusta samasta työstä ja näiden maksatusten välillä raaka-aineessa tapahtuvat, jopa olennaisesti sen määrään vaikuttavat muutokset.
Hankkeessa kehitettiin hakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittaukseen liukuvaan keskiarvoon perustuva menetelmä, jossa metsäkuljetuksen päätyttyä tehdään vain kertamaksatus. Menetelmä perustuu yrittäjän tai kuljettajan ilmoittamaan työmaakohtaiseen kuormalukuun ja kontrollihaketuksista laskettavaan liukuvaan kuormakoon keskiarvoon. Kuormaluvun ja kuormakoon tulona saadaan työmaan hakkuutähteen määrä, jota käytetään maksatuksen perusteena.

Kulotus on palaamassa suomalaiseen metsänhoitoon.
Opintomatkan pääsisältönä oli osallistuminen harvennuskonferenssiin, jonka järjesti kansainvälisen metsäntutkimusyhteisön (IUFRO) ryhmä n:o 3.09, ”Harvesting and economics of thinnings”. Konferenssin teemana oli: Harvennus – arvokas metsänkäsittelyn väline.
Konferenssi pidettiin Kanadan Quebecissä 9. – 14.9.2001, ja se koostui kah-desta seminaaripäivästä ja kolmipäiväisestä retkeilystä. Seminaariosuudessa pidettiin runsaat 30 harvennusten perusteita, menetelmiä ja tekniikkaa koskevaa esitelmää ja lisäksi esillä oli kymmenkunta aihetta käsittelevää posteria. Retkeilyllä perehdyttiin Kanadan metsätalouteen ja metsien harvennustilanteeseen sekä nähtiin esimerkkejä harvennuspuun mekaanisesta jalostuksesta.
Matkakertomus opintomatkalta Kanadaan – IUFRO-harvennuskonferenssi ja FERIC-vierailu syyskussa 2001
