Puutavaran autokuljetuksessa keräilyajolla tarkoitetaan kuorman keräämistä kahdelta tai useammalta varastolta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää keräilystä johtuva lisäajanmenekki verrattuna niin sanottuun normaaliajoon, jossa kuorma saadaan täyteen yhdeltä varastolta. Ajanmenekkien eroa tutkittiin kuormaus- ja purkamisvaiheessa. Lisäksi selvitettiin ajonopeudet kuormattuna- ja tyhjänäajossa sekä varastojen välisessä siirtymisajossa.
Runkopankki puunhankinnan ohjauksen välineenä
Metsätehossa on kehitetty runkopankiksi nimetyn hakkuukoneiden mittaustietoihin perustuvan tietovaraston muodostamista ja käyttöä puunhankinnan suunnittelun ja ohjauksen eri tarpeisiin. Niistä tärkeimmät ovat yksittäisen leimikon puustotunnusten, puutavaralajikertymän ja pölkkyjakauman ennustaminen eri katkontavaihtoehdoilla ja leimikoiden katkontaa ohjaavien tiedostojen muodostaminen sekä varantojen kuvaus hankintavaihtoehtojen vertailuissa ja alueellisissa metsävaratarkasteluissa. Tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa tietojärjestelmän prototyyppi, johon kuuluvat hakkuukoneaineistojen hankintamenetelmät, tietovarastot ja tärkeimmät käyttösovellukset.
Tuhkalannoituksen metsävaikutukset
Tutkimuksessa selvitettiin puu- ja turvetuhkien vaikutuksia maaperään, sienten ja marjojen alkuainepitoisuuksiin sekä puuston kehitykseen. Tuhkalannoituksen vaikutuksia tutkittiin ravinteisuudeltaan erilaisilla suo- ja kangasmetsäkasvupaikoilla. Tutkimuksessa perustettiin uusia kenttäkokeita pöly- ja eri tavoin esikäsitellyillä tuhkilla sekä tutkittiin tuhkalannoituksen vaikutuksia Metlan aiemmin perustamilla kokeilla.
Kesähakkuiden vähentämisen merkitys teollisuuden raaka-ainehuollolle
Tutkimuksessa on verrattu kesähakkuiden vähentämisvaihtoehtoja vuoden 1998 hakkuisiin sekä käytön mukaan laskettuihin kuukausittain hakattaviin puutavaramääriin. Maa- ja metsätalousministeriön kesähakkuutyöryhmän määrittämissä vaihtoehdoissa (1) kolmen kuukauden hakkuut, (2) Etelä-Suomen harvennushakkuut ja (3) rehevien kuusikoiden hakkuut siirrettiin kesästä talveen. Laskentavaihtoehtojen valinnan perusteena olivat metsien terveydestä huolehtiminen, lähinnä juurikäävän leviämisen estäminen ja lintujen pesinnän häirinnän vähentäminen.
Kesähakkuiden vähentämisen merkitys teollisuuden raaka-ainehuollolle
Varastoinnin vaikutus kuitupuuhun ja sen merkitys sellun valmistuksessa, tiivistelmä
Hankkeessa selvitettiin eri kausina hakatussa kuitupuussa tapahtuvia puuainemuutoksia sekä näiden vaikutuksia sellun valmistukseen ja puun käyttöarvoon. Hanke on jatkoa vuonna 1999 valmistuneeseen tutkimukseen Varastolaho, esiintyminen ja vaikutukset. Hanke jakautui kahteen osaan, joista ensimmäisessä tutkittiin puuaineen muuttumista varastoinnin aikana ja toisessa muutoksien vaikutusta sellun valmistuksessa. Tutkimusongelmaa lähestyttiin siten, että tuloksista on mahdollista tuotteistaa sellutehtaalle tulevan pyöreän puun laadun ja arvon määritysmenetelmä.
Tämä raportti on tiivistelmä koko hankkeen tuloksista. Hankkeen molemmista osa-alueista on julkaistu omat raporttinsa: Varastoinnin vaikutus kuitupuuhun (Metsätehon raportti 91 B) ja Varastolahon kuitupuun jalostusarvo sellun valmistuksessa (UPM-Kymmene Pulp Centerin raportti, tutkimus numero 19321).
Varastoinnin vaikutus kuitupuuhun ja sen merkitys sellun valmistuksessa, tiivistelmä
Effect of Storage on Pulpwood and Its Significance in the Manufacturing of Chemical Pulp
The project looked into the matter of changes in wood properties which take place in pulpwood felled and prepared in different seasons of the year, and the effects of these changes on the manufacturing of chemical pulp and the usage value of the wood. This project is continuation to the 1999 study entitled ”Varastolaho, esiintyminen ja vaikutukset” (Storage rot: occurrence and its effects). The project was divided into two parts; the first part looked into the changes in woody tissue during storage and the second part examined the effects of these changes on the manufacturing of chemical pulp. The research problem was approached so as to enable the results to be used in branding the method of determining the quality and value of roundwood on arrival at the pulp mill.
This report is a summary of the results of the entire project. Separate reports have been published on both parts of the project: ”Varastoinnin vaikutus kuitupuuhun” (Effect of storage on pulpwood) (Metsätehon raportti 91 B / Metsäteho Report 91 B) and ”Varastolahon kuitupuun jalostusarvo sellun valmistuksessa” (Converting value of pulpwood containing storage rot in the manufacturing of chemical pulp) (UPM-Kymmene Pulp Centerin raportti, tutkimus numero 19321 / UPM-Kymmene Pulp Center Report, research number 19321).
Effect of Storage on Pulpwood and Its Significance in the Manufacturing of Chemical Pulp
Varastoinnin vaikutus kuitupuuhun
Hankkeessa selvitettiin eri kausina hakatussa kuitupuussa tapahtuvia puuainemuutoksia sekä näiden vaikutuksia sellun valmistukseen ja puun käyttöarvoon. Hanke on jatkoa vuonna 1999 valmistuneeseen tutkimukseen Varastolaho, esiintyminen ja vaikutukset.
Suomeen, Viroon ja Latviaan perustettiin tutkimusvarastot, jossa säilytettiin eri vuodenaikoina pääosin päätehakkuista koneella hakattua kuitupuuta. Varastopinojen tavoitekoko oli Suomessa 50 – 60 m3 ja Baltiassa 25 – 30 m3.
Effect of Storage on Pulpwood
The project looked into the matter of changes in wood properties, which take place in pulpwood felled and prepared in different seasons of the year, and the effects of these changes on the manufacturing of chemical pulp and the usage value of the wood. This project is continuation to the 1999 study entitled ”Varastolaho, esiintyminen ja vaikutukset” (Storage rot: occurrence and its effects).
Storage piles of pulpwood were set up in Finland, Estonia and Latvia for the purposes of the study. The pulpwood was harvested from final felling operations carried out in different seasons of the year, mainly using mechanised systems. The target size of the storage piles of timber in Finland was 50 – 60 m3 and in Estonia and Latvia 25 – 30 m3.
Tuhkalannoitusprojektin kasvillisuus- ja maaperätutkimukset Evolla 1997-1999
Kasvillisuus- ja maaperätutkimuksissa etsittiin vastauksia mm. siihen, missä määrin tuhkalannoitus vaikuttaa aluskasvillisuuden monimuotoisuuteen, tuotokseen sekä puiden kasvuun, aiheuttaako tuhka äkillisiä muutoksia (emässhokin) kasvillisuudessa ja pintamaassa, ja rikastuuko raskasmetalleja maaperään ja kasveihin. Tutkimukset tehtiin Evon alueella vuosina 1997 – 1999.
Tässä raportissa käsitellään Evon Nimettömän ja Tavilammen valuma-alueiden kangasmaa- ja suokoealoilla vuosina 1997 – 1999 tehtyjä kasvillisuus- ja maaperätutkimuksia.
Tuhkalannoitusprojektin kasvillisuus- ja maaperätutkimukset Evolla 1997-1999