Julkaisut

Vaikkakin suojavyöhykkeitä on tutkittu paljon, ovat tutkimukset tähän asti keskittyneet metsänkäsittelyn haitallisten vesistövaikutusten toteamiseen ja suojavyöhykkeen leveyden merkitykseen. Tämän takia selkeää tutkimustietoa siitä, minkälaisia puron eri osien tai eri purojen suojavyöhykkeiden tulisi olla, löytyy niukasti. Myös sellaiset tutkimukset puuttuvat, joissa tutkittaisiin suojavyöhykkeen laadun vaikutuksia koko vesistön mittakaavassa. Suojavyöhykkeiden suunnittelua vaikeuttaa se, että suojavyöhykkeiden tarkoituksena on vaikuttaa useisiin erilaisiin ja eri tavoin toimiviin seikkoihin. Tarkoituksena on ottaa huomioon vaihettumisvyöhykkeenä toimiva ja täten lajirikas rantametsä, ihmistoiminnan takia voimakkaasti uhanalaistunut puroyhteisö ja hakkuun seurauksena vesistöihin ajautuvien ravinteiden alajuoksua rehevöittävä vaikutus. Keskeisessä asemassa on yleensä veden laatuun vaikuttavat seikat, mutta suojavyöhykkeitä suunniteltaessa tärkeää on pohtia mitä suojavyöhykkeellä oletetaan eri tilanteissa saavutettavan (Barling & Moore 1994). Se, minkä levyisiä suojavyöhykkeitä ja minkälaisia metsänhoitotoimenpiteitä suojavyöhykkeillä eri tilanteissa mahdollisesti tehtäisiin, vaatii siis jatkopohdintoja ja tutkimuksia.

Purot ja suojavyöhyke. Kirjallisuuskatsaus

Lue lisää

Kasvatushakkuun hyvä korjuujälki edesauttaa puuston määrällistä ja laadul-lista kehittymistä. Sen varmistamiseksi seurataan korjuujäljen tasoa ja kehitystä erilaisin menetelmin. Mitä korkeammat tarkkuusvaatimukset seurantamenetelmille asetetaan, sitä peittävämpi näytteenottotapa on tarpeen, ääritapauksena totaalimittaus. Tasapainoilu rutiinin vaatiman työpanoksen ja tulosten tarkkuuden välillä on koettu vaikeasti hallittavaksi. Muun muassa tästä syystä on lähdetty etsimään vaihtoehtoisia lähestymistapoja korjuujäl-jen laadunvarmistukseen.

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää korjuujäljen mittausta sekä tutkia tilastollisen laadunvalvonnan soveltamismahdollisuuksia.

Korjuujäljen mittauksen kehittäminen

Lue lisää

Tässä työssä tutkittiin ravinteiden ja raskasmetallien vapautumista erilaisista tuhkalannoitteista (pölytuhka, itsekovetettu tuhka, rakeistettu tuhka) kahdessa kenttäkokeessa. Ensimmäisessä työssä suo- ja kivennäismaametsistä kolme ja viisi vuotta tuhkalannoituksen jälkeen kerättyjen tuhkarakeiden ainepitoisuuksia verrattiin rakeiden lähtöpitoisuuksiin. Toisessa kokeessa selvitettiin tuhkalannoituksen vaikutus ainejäännöksiin rehevän ja karun suon pintaturpeessa (0-10 cm) eri aikoina lannoituksen jälkeen.Tässä työssä tutkittiin ravinteiden ja raskasmetallien vapautumista erilaisista tuhkalannoitteista (pölytuhka, itsekovetettu tuhka, rakeistettu tuhka) kahdessa kenttäkokeessa. Ensimmäisessä työssä suo- ja kivennäismaametsistä kolme ja viisi vuotta tuhkalannoituksen jälkeen kerättyjen tuhkarakeiden ainepitoisuuksia verrattiin rakeiden lähtöpitoisuuksiin. Toisessa kokeessa selvitettiin tuhkalannoituksen vaikutus ainejäännöksiin rehevän ja karun suon pintaturpeessa (0-10 cm) eri aikoina lannoituksen jälkeen.

Ravinteiden ja raskasmetallien vapautuminen tuhkalannoitteista

Lue lisää

Tutkimuksessa selvitettiin tiedot istutuskäytössä olevista koneyksiköistä, urakanantajista ja käytön laajuudesta. Tutkimus toteutettiin istutuskoneyrittäjille tehtynä puhelinhaastatteluna. Tutkimuksessa haastateltiin neljäätoista istutuskoneyrittäjää, joilla oli käytössään yhteensä kuusitoista istutuskonetta.

Istutuskoneiden valmistajien ja maahantuojien (TTS Forest Oy, Partek Forest Oy Ab ja Lännen Tehtaat Oy) antamien tietojen mukaan Suomeen on toimitettu 10 Bräcke-, 2 EcoPlanter-, 4 Lännen FP-160- ja 2 Ilves-merkkistä istutuskonetta. Käytössä olleet istutuskoneet oli valmistettu vuosina 1994-2003. Peruskoneina oli kaivukoneita, hakkuukoneita sekä metsätraktoreita.

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003

Lue lisää

Kelirikosta metsätaloudelle aiheutuvat lisäkustannukset koko maassa ovat suuruusluokaltaan 100 milj. euroa/v, josta yleisten teiden osuus on arviolta 65 milj. euroa/v. Lisäkustannukset koostuvat puutavaran ylimääräisestä varastoinnista ja siitä johtuvista laatumenetyksistä sekä puukorjuu- ja autokuljetuskaluston käytön epätasaisuudesta. Lisäkustannusten laskennan lähtökohtana olivat uuden kuljetusmahdollisuuden (kelirikonaikaisen) tuomat hyödyt. Hyödyt realisoituvat, kun puutoimitusten lisäämiselle kelirikkoaikana saadaan riittävä varmuus. Se edellyttää selkeää sitoutumista kelirikon poistoon yksittäisten kohteiden korjausten sijaan.

Raakapuukuljetusten kelirikkohaittojen vähentäminen

Lue lisää

Tutkimuksessa tarkasteltiin Metsänmittauksen tehostaminen -hankkeessa kehitetyn uuden mittauslaitteen, laserrelaskoopin, mittaustarkkuutta sekä mittauksen ajanmenekkiä. Laitekehittelyn tavoitteena on tehostaa metsänmittausta uuden teknologian ja menetelmien avulla. Tarkkuus- ja ajanmenekkitutkimukset tehtiin laserrelaskoopin toisella kehitysversiolla. Tulokset pätevät pääosin myös laitteen viimeisimpään, III prototyyppiin. Puun läpimitan mittaus perustuu relaskooppiperiaatteeseen, jossa etäisyys mitataan laserilla. Läpimitan voi mitata vapaasti valittavalta korkeudelta. Puun pituuden mittaus perustuu kulma- ja etäisyysmittauksiin. Puutunnusten ja puiden sijaintien mittaaminen onnistuu laserrelaskoopilla koealan keskipisteestä käymättä puiden luona. Laserrelaskooppi koostuu laseretäisyysmittarista, vakioetäisyydellä olevasta leveydeltään säädettävästä relaskoopin hahlosta, elektronisesta kompassista sekä kaltevuusmittarista. Laitteen arvioimiseksi tutkittiin mittaustarkkuutta, mittauksen ajanmenekkiä sekä käytettävyyttä. Laserrelaskoopin tarkkuutta tutkittiin läpimitan, pituuden, suunnan ja etäisyyden mittauksissa. Lisäksi tarkasteltiin koealoille laskettuja tilavuuksia.

Laserrelaskooppimittauksen tarkkuus ja ajanmenekki

Lue lisää