Tutkimuksessa tarkasteltiin Metsänmittauksen tehostaminen -hankkeessa kehitetyn uuden mittauslaitteen, laserrelaskoopin, mittaustarkkuutta sekä mittauksen ajanmenekkiä. Laitekehittelyn tavoitteena on tehostaa metsänmittausta uuden teknologian ja menetelmien avulla. Tarkkuus- ja ajanmenekkitutkimukset tehtiin laserrelaskoopin toisella kehitysversiolla. Tulokset pätevät pääosin myös laitteen viimeisimpään, III prototyyppiin. Puun läpimitan mittaus perustuu relaskooppiperiaatteeseen, jossa etäisyys mitataan laserilla. Läpimitan voi mitata vapaasti valittavalta korkeudelta. Puun pituuden mittaus perustuu kulma- ja etäisyysmittauksiin. Puutunnusten ja puiden sijaintien mittaaminen onnistuu laserrelaskoopilla koealan keskipisteestä käymättä puiden luona. Laserrelaskooppi koostuu laseretäisyysmittarista, vakioetäisyydellä olevasta leveydeltään säädettävästä relaskoopin hahlosta, elektronisesta kompassista sekä kaltevuusmittarista. Laitteen arvioimiseksi tutkittiin mittaustarkkuutta, mittauksen ajanmenekkiä sekä käytettävyyttä. Laserrelaskoopin tarkkuutta tutkittiin läpimitan, pituuden, suunnan ja etäisyyden mittauksissa. Lisäksi tarkasteltiin koealoille laskettuja tilavuuksia.
Paikallisuus metsäalan palveluyritysten toiminnassa
Paikallisuus metsäalan palveluyritysten toiminnassa
Raporttiin 130 ”Paikallisuus metsäalan palveluyritysten toiminnassa” liittyvä tuloskalvosarja, 20 kalvoa.
metsatehon_raportti_130
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen
Raporttiin 148 ”Metsäkoneiden polttoaineiden mittaaminen” liittyvä tuloskalvosarja, 15 kalvoa.
metsatehon_raportti_148
Tiedonsiirtotarpeet puuntuottamisen toiminnoissa
Tiedonsiirtotarpeet puuntuottamisen toiminnoissa
Raporttiin 147 ”Tiedonsiirtotarpeet puuntuottamisen toiminnoissa” liittyvä tuloskalvosarja, 14 kalvoa.
metsatehon_raportti_147
StanForD-XML -tiedostojen jatkokäsittely
Hakkuukoneen tiedonsiirtostandardin XML-versiota (StanForD-XML) on nyt kehitetty ja tutkittu noin kolmen vuoden ajan Metsätehon ja SkogForskin yhteistyönä. Sen tuloksena on syntynyt XML Schema -määritykset tärkeimmille standarditiedostoille: APT, PRD, STM ja PRI. Lisäksi on tehty muunnosohjelmat, joilla nykyisen standardin mukaisia tiedostoja voidaan muuntaa XML:ksi.
Tässä dokumentissa tarkastellaan erilaisia tapoja käsitellä tai erityisesti jatkokäsitellä StanForD-XML -tiedostoja. Tarkoitus on pyrkiä helpottamaan uusien standarditiedostojen mahdollista käyttöönottoa osana yritysten tietojärjestelmiä.
Pentin Paja Oy:n taimikonhoitolaitteen testaus
Kahdessa suppeahkossa maastokokeessa tutkittiin hakkuukoneeseen asennetun taimikon perkauslaitteen toimivuutta kuusitaimikon varhaisperkauksessa. Lisäksi tehtiin ajanmenekki- ja kustannusvertailu koneen tekemästä ja miestyönä tehtävästä taimikonhoidosta. Tutkittu kone oli Valmet 901/2 varustettuna Ilomantsilaisen Pentin Paja Oy:n taimikonhoitolaitteella.
Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoisten korjuutekniikoiden mahdollisuuksia perinteisen hakkuukoneen ja kuormatraktorin muodostamaan ketjuun verrattuna. Tällaisiksi vaihtoehdoiksi katsottiin korjurit, kaivukonealustaiset hakkuukoneet ja kauko-ohjattava pienharvesteri. Tarkoituksena oli selvittää näiden koneiden käyttöä harvennuksista päätehakkuisiin. Pienharvesterilla rajoituttiin kuitenkin vain ensimmäiseen harvennukseen, koska se ei kokonsa puolesta sovellu järeämmälle puustolle.
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen
Tutkimuskokonaisuudessa selvitettiin sekä metsäkoneiden että puutavara-autojen polttoaineenkulutusta. Tämän osaprojektin tavoitteena oli kehittää metsäkoneiden polttoaineenkulutuksen mittausmenetelmiä sekä tuottaa tietoa metsäkoneiden polttoaineen kulutustasoista sekä työvaihekohtaisista kulutuksista. Polttoaineenkulutuksen mittaus edesauttaa polttoaineen säästöä. Esimerkiksi viiden prosentin polttoaineen säästöllä saadaan n. 5 milj. euron kustannussäästö vuositasolla puunkorjuussa ja puutavaran autokuljetuksessa.
Tiedonsiirtotarpeet puuntuottamisen toiminnoissa
Metsänhoitotöissä tietoa välitetään vielä suurelta osin paperilomakkein ja suullisesti. Tämä vie aikaa varsinaiselta metsänhoitotyöltä ja rasittaa lisäksi työnjohdon ajankäyttöä. Puunkorjuussa hakkuukoneet sekä osin myös metsätraktorit on varustettu karttajärjestelmin ja tiedonsiirtosovelluksin. Voitaisiinko tietotekniikkaa hyödyntää myös metsänhoitotöitä tekevissä koneissa ja miestyössä?
Tutkimuksessa selvitettiin osakaskohtaisin haastatteluin puuntuottamisen toimintoihin liittyviä sähköisen tiedonsiirron tarpeita ja mahdollisuuksia.
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2002
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2002
Metsätehon asiantuntijatyöhön perustuva kalvosarja, 14 kalvoa.